Vaimoni ei ymmärrä minua! Miksi sinun menosi ovat muka tärkeämpiä kuin minun? Aina minä hoidan lapsia ja sinä teet uraa! Kuulostaako tutulta?
Pettymys toiseen parisuhteessa voi viedä voimat ja singota pariskunnan katkeran riitelyn kierteeseen, pahimmillaan väkivaltaan ja eroon.
Perheneuvoja Anne Anttonen Riihimäen seurakunnasta sanoo, että parisuhteen pettymyksistä selviää, kunhan tekee työtä suhteen eteen. Omista tarpeista ja tunteista on kerrottava toiselle, sillä harva osaa lukea toisen telepaattisia viestejä.
- Ihmisillä on aukkoja rakkaudessa, vaille jäämisiä, joita halutaan paikata parisuhteessa. Tavallisesti ihmiset odottavat, että tuntisivat itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi.
Onnellisessa tapauksessa odotukset täyttyvät ja parisuhteessa on iloa, rakkautta ja hellyyttä. Jos jommankumman tarpeet eivät toteudu, suhde ajautuu helposti valtataisteluun, josta voi seurata vihaa, häpeää ja katkeruutta.
- On hyvä, jos osa odotuksista täyttyy, mutta jokaisessa suhteessa on myös pettymyksiä. Valtataistelu on usein väistämätön vaihe suhteessa, jossa puolisot uskaltavat tuoda esiin todellisia tarpeitaan, Anttonen sanoo.
Ihmiset reagoivat eri tavoin pettymyksiin. Anttosen mukaan pettymyksen ja siitä seuraavan aggression määrä liittyy siihen, kuinka vahva tai heikko kunkin omanarvontunto on.
Tukahduttamalla piilovihaan
Osa pareista reagoi sokeasti pettymyksiin, mistä voi kehittyä vihan ja riitojen kierre. Jos tilanne pääsee pahaksi, kuvaan voi tulla parisuhdeväkivalta.
Anttonen sanoo, että jos pettymykset ja loukkaukset tukahdutetaan ja kielletään, torjuttukin aggressio tuhoaa helposti parisuhdetta.
Suhteessa pitäisi osata tunnistaa pettymykset ja kertoa niistä kumppanille. Silloin loukattu osapuoli osaa suojella rajojaan ja tarpeitaan, mikä auttaa rakentamaan suhdetta.
- Ei ole kohtuullista lykätä omia kasvuhaasteitaan toisen harteille. Parisuhde ei koskaan korvaa kaikkia aukkoja rakkaudessa, Anttonen toteaa.
Parisuhteessa kypsyyden mitta on se, että ymmärtää toisen onnen koituvan omaksikin eduksi.
Kaivelevatko naiset vanhoja?
Miehet valittavat usein, että naiset kaivelevat vanhoja.
- Asiat pitää käsitellä kerralla niin, että ne voi jättää taakse. Loukkaantuminen ja viha pitää voida puhua, Anttonen sanoo.
Anttonen toteaakin, että anteeksi ei pidä antaa liian helposti, jos välittää parisuhteestaan. Aito anteeksiantaminen voi perustua kokemukseen, että olen tullut ymmärretyksi.
Parisuhteen kannalta on tuhoisaa, jos yksinäisyys, arvottomuuden tunteet ja viha tukahdutetaan. Tukahduttamisen mukana myös hyvät tunteet vähenevät.
- Piiloviha on naisten helmasynti. Parisuhteelle on pahinta, jos loukkaus painetaan syrjään ilman puimista. Toki joskus on osattava myös antaa asioiden olla ja säästää voimat tärkeimpiin aiheisiin.
Miksi olen näin vihainen?
Mitä voisi tehdä, jotta voimakkaat tunteet eivät ajaisi kiihdyksiin ja tyhmyyksiin? Anttosen mukaan tunteet ovat sinänsä oikeassa, sillä ne kertovat syvimmistä tarpeista. Tunteet ovat kuitenkin aina tulkintaa todellisuudesta.
Ensinnäkin olisi tärkeä tunnistaa, mistä oma raivo tulee. Liittyykö se johonkin lapsuuden tapahtumaan, jota puolison käytös muistutti?
Toiseksi tunteita pitäisi eritellä. Usein päällimmäisenä on viha, mutta vihan taustalla on aina muita tunteita, kuten pelkoa, yksinäisyyttä tai häpeää.
- Jos mies esimerkiksi yrittää rajoittaa vaimon menemisiä, taustalla voi olla se, että mies on jätetty lapsena yksin ja hän on pelännyt. Syy ei ole naisen, jolla on omia menoja.
Anttonen painottaa, että tunteet täytyy kertoa kumppanille. Hänelle voi kertoa sekä omista toiveista että asioista, joita ei halua.
- Luottamus sekä fyysinen ja henkinen kunnioitus puolisoa kohtaan ovat välttämättömiä. Toisen arkoja asioita ei saa käyttää lyömäaseena vyön alle seuraavassa riidassa
Jos tunteet uhkaavat ryöstäytyä, ulkopuolista apua kannattaa hakea ajoissa. Jos ammattiapua ei löydy, myös ystäviä voi käyttää peilinä omille ajatuksille ja tunteille. Anttonen toteaa, että mitä aikaisemmin apua hakee, sitä helpompaa on taas palauttaa luottamus suhteeseen.