Yhtä jalkaa huostaan otettujen lasten määrän kasvaessa markkinoille rynnivien yksityisten perhe- ja nuorisokotien valvontaa tehostetaan ja niiden perustamisehtoja kiristetään. Kunnille palveluitaan myyviä perheyksiköitä on tähän saakka voinut perustaa käytännössä kuka tahansa.
Jatkossa yksityiseen lastensuojelubisnekseen mukaan aikovilta edellytetään tehtävään soveltuvaa sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja kokemusta. Lakimuutos astui voimaan elokuun alussa.
Sosiaalitarkastaja Timo Mäkelä Oulun lääninhallituksesta pitää perustamisehtojen kiristämistä välttämättömänä.
Läänihallituksen lastensuojeluyksikköön tulee vuosittain useita valituksia erilaisista väärinkäytöksistä perhekodeissa. Vakavimmat liittyvät lasten hyväksikäyttö- ja pahoinpitelyepäilyihin.
"Yksi perhekoti on lakkautettu hyväksikäyttöepäilyn takia ja joitakin perhekodeissa työskennelleitä on jouduttu sanomaan irti hoitotyöhön sopimattomina", Mäkelä sanoo.
Kunnat laistavat vastuutaan
Timo Mäkelän mielestä toiminnan valvoja ei voi sallia sitä, että erityistä hoivaa, turvaa ja ohjausta vaativat ongelmalapset ja -nuoret joutuvat kohtaamaan sijoituskodeissaan samoja tilanteita kuin kenties aikaisemmin omissa kodeissaan.
Valvontavastuu on ensisijaisesti sijoituskunnalla. Lääninhallitus on ylin valvoja.
Kokonaisuudessaan Mäkelä pitää yksityisten lastensuojelupalveluiden tasoa Oulun läänissä korkeana.
"Joukossa on todellisia huippupaikkoja. Taso kuitenkin vaihtelee", hän sanoo.
Oulussa toimivan Heinäsalmikodin johtaja Pertti Kukkonen kokee pelkästään hyväksi, että toiminnan seurantaa tehostetaan.
"Aikanaan perhekoteja perustettiin myös bisnespohjalta, eikä läheskään kaikilla yrittäjillä ollut alan koulutusta. Se on ikävää, että joidenkin tekemien virheiden takia koko kenttä leimaantuu", Kukkonen sanoo.
Oulun kaupungin lastensuojelupäällikkö Sisko Pirilä-Karlström ei arvostele niinkään "hyvään markkinarakoon iskeneitä yksityisiä palveluntarjoajia" vaan kuntia, jotka ovat mahdollistaneet sen että myös lastensuojelu hoidetaan markkinaehtoisesti.
"On aika hämmästyttävää, että lastensuojelun on annettu kehittyä tähän suuntaan. Kunnat eivät ole siihen satsanneet, vaan investoinnit on suunnattu lasten päivähoitoon ja vanhustenhuoltoon. Ongelmalapset ja -nuoret ovat jääneet paitsioon", Pirilä-Karlström sanoo.
Hän patistaakin kuntia ottamaan enemmän vastuuta suojelun tarpeessa olevista lapsista.
"Ei ole hyvä asia, että heidän hoitonsa on lähes pelkästään yksityisissä käsissä", Pirilä-Karlström sanoo.
Oulu on Oulun läänin suurin yksityispalveluiden ostaja. Oululaislapsia on yksityisissä perhe- ja nuorisokodeissa sekä erityislastenkodeissa keskimäärin 60 kuukaudessa. Se on noin kymmenen prosenttia koko läänin sijoitettujen lasten määrästä. Kaupunki maksaa näistä palveluista noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Oulu vähentää ostopalveluita
Jatkossa Oulu aikoo lisätä omaa osuuttaan ja vastuutaan porrastamalla hoitoa siten, että sen omien lastenkotien rooli korostuu entisestään.
Oulun kaupungilla on kolme omaa lastenkotia ja niissä yhteensä 30 paikkaa. Paikkojen määrä nousee 42:een, kun kaupungin uusi lastenkoti valmistuu vuonna 2007.
"Uudet linjaukset lähtevät siitä, että avohuollon tukitoimiin liittyvät lasten sijoitukset hoidetaan aina omien lastenkotien kautta eikä lapsia sijoiteta suoraan yksityisiin hoitopaikkoihin. Tämä vähentää ostopalveluiden tarvetta ja toisaalta tehostaa kriisihoitoa ja alkuvaiheen arviointia", Pirilä-Karlström sanoo.
Oulu ja yhdeksän sen lähikuntaa kilpailuttivat viime keväänä tarvitsemiensa hoitovuorokausien oston.
Pirilä-Karlströmin mielestä sen ansiosta hoitokotien palvelutasosta saatiin kattava kuva ja samalla kyettiin luomaan perusteet hoidon tasolle, henkilökunnan määrälle ja toiminnan sisällölle.
"Aluksi toki mietimme sopiiko kilpailuttaminen ylipäätään lasten suojeluun. Kokemukset ovat kuitenkin hyvät", hän sanoo.