Perhe- ja nuorisokodeissa väkivalta- ja uhkaustapausten määrät ovat viime vuosina kasvaneet Oulun läänissä, kerrotaan Oulun lääninhallituksesta.
Lääninhallitukselle raportoidut tilanteet kertovat muun muassa henkilökuntaan kohdistuvasta uhkailusta ja väkivallasta sekä luvatta poistumisista.
"Määriä ei tilastoida, mutta kyllä tällaiset tapaukset ovat selvästi lisääntyneet vuosittain", lääninhallituksen sosiaalitarkastaja Timo K. Mäkelä kertoo.
Oulun läänin alueella on yhteensä 56 lastensuojeluyksikköä, eli perhe-, nuoriso- ja lastenkoteja. Niistä kymmenkuntaan on Oulun lääninhallituksen mukaan sijoitettu "kohtalaisen vaikeita tapauksia".
Tällä tarkoitetaan Mäkelän mukaan yksilöitä, joilla vakavia mielenterveys- tai päihdeongelmia tai ovat moniongelmaisia.
Väkivalta- ja uhkauskertojen määrän lisääntyminen on havaittu myös lastensuojeluyksiköissä. Esimerkiksi Ojantakasen perhekodissa kuitenkin jatketaan hyväksi havaitulla nollatoleranssilinjalla, joka oli käytössä jo ennen traagista surmatapausta vuonna 2002.
"Lisäksi ennakoidaan tilanteita ja koulutetaan henkilöstöä", Ojantakaen kasvatusjohtaja Tapio Siekkinen kertoo.
Apua
koulutuksesta
Siekkisen mukaan myös sellaisia tilanteita pyritään välttämään, että vaikeahoitoisia tapauksia olisi perhekodissa useampia kerrallaan.
Ennaltaehkäisy on tärkeää myös Nevalanmäen ja Pietilän nuorisoyksikössä.
"Pulkkilan tapauksen jälkeen paneuduimme enemmän koulutukseen", toimitusjohtaja Tiina Kemppainen-Orpana kertoo.
Nevalanmäellä sääntöjä noudatetaan tarkkaan ja valvonta on tiukkaa. "Esimerkiksi talon sisäiset seurustelusuhteet ovat kiellettyjä, samoin kaikki hierarkkiset järjestelmät", Kemppainen-Orpana selittää.
Nuorten ystävät ry:n Pohjolakodin palvelujohtaja Hannu Juutinen kertoo myös koulutuksen tärkeydestä ja siitä, että yksin työskentelyä vältetään.
Yhdestä asiasta Juutinen, Siekkinen ja Kemppainen-Orpana ovat yhtä mieltä: väkivallan lisääntymisen taustalla ovat vanhemmuuden puuttuminen ja lisääntynyt päihteiden käyttö.
Uudesta laista
montaa mieltä
Uusi lastensuojelulaki astui voimaan marraskuun alusta, ja perhe- ja nuorisokotien työntekijät suhtautuvat siihen sekä puolesta että vastaan.
"Yleensä ottaen ollaan sitä mieltä, että laki meni liikaa pilkun viilaamiseksi", Kemppainen-Orpana kritisoi uutta lakia.
Samaa mieltä on myös Tapio Siekkinen.
"Uudessa laissa unohdettiin henkilökunnan turvallisuus", hän paukauttaa.
Hannu Juutinen puolestaan on eri mieltä Siekkisen ja Kemppainen-Orpanan kanssa.
"Laki ei lisännyt byrokratiaa, vaan siinä on kyse oikeusturvasta", hän toteaa ja kysyy. "Kaikki uhkailu- ja väkivaltatapaukset täytyy dokumentoida: jos niin ei tehdä, mihin sitten vedotaan."
Ei ole pakko
ilmoittaa
Myös Pohjois-Pohjanmaan työsuojelupiiri vastaanottaa asiakasväkivaltaan liittyviä ilmoituksia lastensuojeluyksiköistä.
Työsuojelupiirin tarkastaja Jorma Ukkola tosin huomauttaa, että yksiköillä ei ole velvollisuutta tehdä ilmoitusta, ennen kuin kyse on "vakavasta työtapaturmasta".
"Vakava työtapaturma määritellään usein niin, että on ruumiinvammoja ja useita sairauspoissaoloja", Ukkola kertoo.
Kuten lääninhallitus, myöskään työsuojelupiiri ei tilastoi lastensuojeluyksiköistä tulevia ilmoituksia. "Tutkittavat määrät ovat kuitenkin aika pieniä", Ukkola sanoo.