Pääkirjoitus

Per­he­ko­mis­sio tar­pee­ton lisäke

Venäläiset ovat esittäneet Suomelle erillistä perhekomissiota, jossa ratkottaisiin suomalaisten ja venäläisten avioeroihin ja lasten asuinpaikkaan liittyviä kiistakysymyksiä.

Venäläiset ovat esittäneet Suomelle erillistä perhekomissiota, jossa ratkottaisiin suomalaisten ja venäläisten avioeroihin ja lasten asuinpaikkaan liittyviä kiistakysymyksiä. Asia nousi esille  YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksessa Genevessä, jossa esillä oli myös Suomea koskeva maaraportti.

Suomalais-venäläisten pariskuntien huoltajuuskiistat ovat viime vuosina saaneet Venäjällä laajaa, suomalaiskäytäntöjä rankasti paheksuvaa, kielteistä julkisuutta.

Suomalaisten oikeusistuinten huoltajuuspäätöksiä ei juuri ole kunnioitettu, eikä viranomaisilta ole herunut apua kadonneiden lasten etsinnässä. Suurta huomiota on herättänyt Anton-pojan huoltajuuskiista. Asiaa käsiteltiin viimeksi muutama viikko sitten Vaasan hovioikeudessa.

Suomessa odotukset ovat olleet korkealla sen jälkeen, kun Venäjä viime kesänä lopulta liittyi Haagin lapsikaappaussopimukseen. 

Viranomaiset ovat ehtineet iloita siitä, että perheoikeudellisten asioiden yhteistyö normalisoituu, kun Venäjäkin omaksuu kansainvälisen menettelyn. Ilo on osoittautumassa ennenaikaiseksi.

Erillinen perhekomissio ei ole tarpeen, jos osapuolet ovat hyväksyneet Haagin sopimuksen. Venäjällä ei näytä sittenkään olevan valmiutta sitoutua kansainväliseen monenkeskiseen järjestelyyn. Taustalla häämöttää perinteinen kaksoistaktiikka tai sitten viranomaiset eivät tiedä, mitä toinen käsi tekee.

Suomessa sen sijaan halutaan pitää kiinni siitä linjasta, että asiat  käsitellään  kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Luottamusta herättävissä toimissa osapuolten on pelattava samoilla säännöillä. Venäjän pitäisi nyt opetella tarmokkaasti Haagin sopimuksen täytäntöönpanoa eikä vesittää sitä.