Oulun läänissä perhekotien ja muiden lastensuojeluyksiköiden toimintaa valvovaan lääninhallitukseen tulee vuosittain kolme tai neljä virallista kantelua vuodessa joko vanhempien tai yksiköissä asuvien nuorten tekeminä. Epävirallisia yhteydenottoja tulee viikottain esimerkiksi sosiaalityöntekijöiltä tai yksikön naapureilta.
Sosiaalitarkastaja Timo Mäkelä kertoo, että osasyy virallisten kanteluiden vähäiseen määrään on se, että yksikön vastuuhenkilöllä on oikeus saada tietoja yritykseensä kohdistuvan kantelun syistä ja kantelun tekemisen ajankohdasta.
"Vastuuhenkilö saa halutessaan tietoja myös siitä, kuka tai ketkä ovat tehneet kantelun. Tämä on yksi syy, että virallisia kanteluita jätetään tekemättä ja tarkastajiin otetaan mieluummin yhteyttä nimettömänä."
Huomattavan suuri osa Oulun läänissä sijaitsevista 50 perhekodista toimii täysin moitteettomasti ja laadukkaasti. "Yhtey-
denotot ja kantelut ovat vuosien mittaan kohdistuneet pääasiassa viiteen yksikköön", Mäkelä arvioi.
Kantelut pitävät paikkansa
Kanteluiden ja yhteydenottojen aihepiiri vaihtelee, eivätkä ne yleensä ole perättömiä. "Vakavista asioista ei välttämättä aina ole kyse, vaan kantelun on voinut aiheuttaa nuoren ja kodin henkilökunnan yhteisymmärryksen puute tai sopeutumisvaikeudet kodin toimintaan ja sääntöihin."
Vaikka yksiköihin tehdään yhteydenottojen perusteella tarkastuskäynnit ja kanteluiden syyt pengotaan erillisellä selvitysmenettelyllä, Mäkelä myöntää, että yksikön asukkaiden oikeusturva voi olla horjuva. "Vaikka meihin otetaan yhteyttä, emme voi tietää tarkalleen yksiköiden oloja."
Kun tarkastajat saavat tietää akuutista kriisitilanteesta, nuoren tai lapsen sijoittaneelle kunnalle ilmoitetaan pattitilanteesta. "Tällöin kunnat ovat vetäneet sijoittamansa nuoret pois. Oulun läänin perhekodeista lähtee nuoria pois tästä syystä joka vuosi. Jotkin kunnat eivät enää sijoita nuoria etenkään niihin yksiköihin, joista meillekin on tullut useampia valituksia."
Keskustelu yksikön kanssa yhteydenoton tai kantelun aiheesta riittää Mäkelän mukaan useimmiten epäkohtien korjaamiseen. "Varsinaista sanktiouhkaa luvan menettämisestä ei yleensä tarvitse käyttää, vaan yksiköt paikkaavat puutteet."
Oulun läänissä yksi yksikkö on menettänyt perhekotiluvan vuonna 1999.
Valvonnan keskittyminen sijoituspaikkoihin on joidenkin arvioiden mukaan lastensuojelun kannalta myöhäistä. Sosiaalityöntekijä Sirpa Kansanaho haluaa nostaa perhekotien valvonnan ohelle myös kuntien toiminnan kontrolloinnin. "Esimerkiksi niitä lasten ja nuorten sijoituspäätöksiä, joita kunnissa evätään tai keskeytetään pelkästään varojen puutteen takia, ei valvo kukaan. Keskeytystä ei tutkita, jos asianomaiset eivät vie asiaa oikeuden käsittelyyn. Onko tämä toimintatapa lapsen tai nuoren etu?"