Perheen sisäisen lähestymiskiellon mahdollistava lakimuutos otetaan vastaan myönteisesti. Jo vuosia valmisteilla olleen lakimuutoksen toivotaan tulevan voimaan ensi keväänä. Tasavallan presidentti antoi lakia koskevan muutosesityksen eduskunnalle marraskuun lopulla.
Lähestymiskiellosta annettua lakia täydennetään perheen sisäisellä lähestymiskiellolla. Ensi- ja turvakotien liitto ry:n toimitusjohtajan Marita Ruohosen mukaan esitys merkitsee sitä, että samassa taloudessa asuvista voidaan tietyillä edellytyksillä poistaa lähestymiskieltoon määrätty henkilö korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.
"Uudistus on ihan hyvä, sillä on oikein, että häiriön aiheuttaja ja tekijä joutuu lähtemään eivätkä muut samassa asunnossa asuvat", Ruohonen sanoo.
Lakimuutos voi katkaista kierteen
Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteerin Leena Ruusuvuoren mielestä lainmuutos voi katkaista paremmin perheväkivallan kierteen, se on jo todettu hyväksi monessa muussa maassa. Se tehostaa perheväkivaltaan puuttumista ja antaa poliisille lisävaltuuksia. Esityksen tarkoituksena on se, että perheen sisäisen lähestymiskielto tulisi yleensä määrättäväksi ensin väliaikaisena poliisin päätöksellä.
"Ihmiset yleensä ryhtyvät miettimään asioita tarkemmin, kun viranomaiset puuttuvat asioihin. Yleensä se tepsii tavallisiin ihmisiin, jotka eivät halua viranomaisten kanssa rettelöidä tai eivät yksinkertaisesti halua luopua perheestään."
Ruusuvuori myös uskoo, että lainmuutos nostaa uudenlaisia perheitä esille. Ehkä kotiäiditkin uskaltavat paremmin lähteä hakemaan apua perheväkivaltatilanteissa. Laki on viesti yhteiskunnalta siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.
Lainmuutos ei yksinään tuo kuitenkaan autuutta, vaan Leena Ruusuvuoren mielestä tarvitaan paljon tietoa, tiedottamista ja kirjallista materiaalia. Kriisitilanteissa erilaista apua tarvitaan kaikille osapuolille, niin uhrille kuin tekijöillekin.
Miesten kriisikeskuksia tarvitaan lisää
Ruohonen on huolissaan ennen kaikkea siitä, mitä tapahtuu lähestymiskiellon määräämisen jälkeen. Onko Suomessa riittävästi hoitopaikkoja, joissa väkivaltaiset ihmiset pystyvät hakemaan apua ongelmiinsa, kysyy Ruohonen ja vastaa itse, että ei ole.
"Mikä on se tapa, jolla väkivaltaista ihmistä autetaan muuttamaan tilannetta. Meillä on kokemuksia siitä, että ihmisiä voidaan auttaa tällaisissa tilanteissa."
Miesten kriisikeskuksesta on hyviä kokemuksia Helsingissä. Vastaavanlaisia keskuksia tarvittaisiin lisää ympäri maata.
Samalla tavoin raha-automaattivaroin toteutetaan Jussi-toimintaa Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa, Turussa ja Oulussa sekä ensi vuonna myös Porissa.
Ruohosen mielestä tärkeää olisi saada palvelut käyttöön koko maan kattavasti, sillä nyt erot eri paikkakuntien kesken ovat suuret. Osaamista on paljon, mutta on aivan eri asia, miten se on jakautunut ympäri maata.
"Lainsäädännöllisesti tilanne Suomessa on suhteellisen hyvä, mutta on eri asia, mitä käytännössä pystytään tekemään", Marita Ruohonen toteaa.