Pääkirjoitus

Per­hei­den ajan­käy­tös­sä kiin­nos­ta­vaa ke­hi­tys­tä

Yleisen hokeman mukaan perheiden elämä muuttuu koko ajan kiireisemmiksi ja stressaavammiksi. Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan tilanne ei kuitenkaan ole näin synkkä.

Yleisen hokeman mukaan perheiden elämä muuttuu koko ajan kiireisemmiksi ja stressaavammiksi. Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan tilanne ei kuitenkaan ole näin synkkä.

Barometrin yllättävimpiin havaintoihin kuuluu se, että kiireen kokemus on vähentynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Pienten lasten vanhemmista 30 prosenttia ja kouluikäisten vanhemmista 20 prosenttia kokee nyt jatkuvaa kiirettä.

Kymmenen vuotta aiemmin luvut olivat lähes 10 prosenttiyksikköä korkeammat.

Selitykseksi voisi äkkiseltään antaa sen, että työelämään hektisyyteen on turruttu. Kiirehän on pitkälle tuntemus.

Se ei ainakaan ole ainoa syy. Myös pienten lasten isien ja äitien keskimääräinen ansiotyöaika on 2000-luvulla vähentynyt. Taustalla vaikuttavat barometrin tekijöiden mukaan erilaiset vapaat tai muut poissaolot. Myös ylitöiden teko on vähentynyt.

Merkittävä on myös mittaustulos, joka liittyy kotitöihin: isät ovat kasvattaneet osallistumistaan niihin. Kun isien osuus kotitöistä ja lastenhoidosta oli 1990-luvun alkupuolella runsas kolmannes, nyt isät tekevät jo yli 40 prosenttia yhteenlasketuista kotitöistä.

Niin työssä käyvät äidit kuin varsinkin pienten lasten isät ovat lisänneet osallistumistaan lastenhoitoon. Työssä käyvien alle kouluikäisten lasten isien ajankäyttö lastenhoitoon on kymmenessä vuodessa lisääntynyt runsaasta 50 minuutista yli 80 minuuttiin vuorokaudessa.

Aika suunnataan muun muassa lasten kanssa leikkimiseen, ulkoiluun ja koulutehtävissä auttamiseen.

Tätä tuskin voi pitää muuna kuin hyvänä kehityksenä. Perhearvot-sanan kaiku on julkisuudessa usein huono, mutta perheen arvostus näyttää kuitenkin kasvavan.