”Perhehoitoa painottavassa Oulussa lastensuojelu hoituu suurista kaupungeista halvimmalla”, kirjoitettiin Kalevassa (26.7.).
STT:n tekemän selvityksen mukaan Oulussa lastensuojelun kustannukset ovat selvästi alhaisemmat kuin muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Oulussa lastensuojelun asiakasta kohden käytettiin vuonna 2017 noin 13 500 euroa, kun kuuden suurimman kaupungin keskiarvo oli 18 600 euroa.
Kustannustehokkuutensa lisäksi perhehoito on lakisääteisesti ensisijainen lastensuojelun sijoittamisen muoto. Perheessä lapsi on osana luonnollista perheyhteisöä, joka antaa mahdollisimman tavalliset eväät elämään lapselle.
Jokainen lapsi ansaitsee perheen ja jokainen sijaisperhe ansaitsee hyvän yhteistyön lastensuojelun viranomaisten kanssa. Sijaisperhe on lastensuojelun toimija, josta tulee yksi lapsen elämän parhaista asiantuntijoista lapsen biologisen perheen rinnalle. Perhe elää sijoitetun lapsen kanssa avaten hänelle kotinsa ja sydämensä.
Lasten kanssa elämään kuuluu monenlaisia haasteita, olivat he sitten biologisia, adoptoituja tai sijoitettuja lapsia. Adoptio- ja sijaislapset ovat kohdanneet elämänsä aikana enemmän haasteita kuin kukaan olisi toivonut, ja sen myötä heillä on erityisiä tarpeita.
Tarvitaan hyvää ja riittävää yhteistyötä lastensuojelun viranomaisten kanssa, jotta lapsen asiat tulevat hyvin hoidetuksi. Keskeinen asia tässä kohdassa on turvata lapsen elämään pysyvyys. Lapsen asioista päätettäessä lapsen etu on aina päätöksentekoa ohjaava normi – myös lain mukaan. Toistuvasti perheensä menettänyt, hylkäämisen kokenut lapsi ajelehtii aina kauemmas aikuisen luottamuksen piiristä, syvään yksinäisyyteen.
Perhehoidossa hyvä yhteistyö pohjautuu jokaisen osapuolen kunnioittamiseen. Lapsi, hänen biologinen perheensä, sijaisperhe, sosiaalityöntekijä sekä mahdolliset muut verkostoon kuuluvat osapuolet kunnioittavat toistansa.
Työskentelyn keskiössä on lapsi, jonka hyvinvoinnin turvaaminen on aikuisten tehtävä. Sijaisperheen näkökulmasta hyvässä yhteistyössä sijaisperhe otetaan mukaan verkostoon tasavertaisena, keskeisenä ja arvostettuna osapuolena lapsen asioista päätettäessä.
Sijaisperhe tarvitsee tehtäväänsä tukea. Sijaisperheitä ja elämäntilanteita on erilaisia ja siksi sijaisperheen on itse oltava määrittelemässä, millaista tukea perhe tarvitsee, jotta keskiössä olevan lapsen asiat tulevat parhaalla mahdollisella tavalla hoidetuksi. Vastuullinen perhehoito on sosiaalityön, sijoitetun lapsen sekä hänen biologisen perheensä ja sijaisperheen toimivaa yhteistyötä, jossa lastensuojelun sosiaalityö johtaa prosessia. Jokainen osapuoli tulee kuulluksi ja saa tarvitsemansa tuen.
Oulun seudun perhehoitajat ry:n keskeinen visio on olla rakentamassa vastuullista perhehoitoa. Perhehoito on tulevaisuuden ratkaisu niin lastensuojelussa kuin vanhus- ja vammaispuolellakin. Teemme parhaamme perhehoidon eteen, järjestämme vertaistoimintaa ja olemme parhaamme mukaan perhehoitajien tukena. Haastamme mukaan kaikki perhehoidon toteuttamisesta vastaavat osapuolet.
Oulussa viime vuosien haasteet organisaatiomuutoksen myötä suureen sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuteen ja vajaamiehitykseen näkyvät myös perhehoidossa. Perhehoidon osaaminen, jota on pitkään Oulussa rakennettu, on heikentynyt. Organisaation haasteet eivät saa johtaa perhehoidossa olevien lasten kärsimykseen, eikä lasten pysyvien olosuhteiden vaarantumiseen.
Perhehoidosta ei tule leikata, vaan siihen tulee panostaa. Panostamalla omaan perhehoitoon, tehdään säästöjen lisäksi inhimillinen ratkaisu lastensuojelulasten- ja nuorten hyväksi. Perhehoito vaatii toimiakseen panostamista hyvään yhteistyöhön ja tukeen.
Laura Kämäräinen
puheenjohtaja
Susanna Kisner
sihteeri
Oulun Seudun Perhehoitajat ry:n puolesta
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.