Per­he­hoi­ta­jat: Yh­teis­työ Oulun las­ten­suo­je­lun kanssa on­gel­mal­lis­ta - asenne nuivaa ja lasten asioita sa­nel­laan

Oulun lastensuojelun asenne perhe-hoitajiin ei ole kunnossa, kertoo Oulun Seudun Perhehoitajat ry.

-
Kuva: Jarmo Kontiainen

Oulun Seudun Perhehoitajat ry on huolissaan yhteistyöstä Oulun kaupungin lastensuojelun kanssa.

Yhdistyksen puheenjohtajan Pasi Oravan mukaan hän on saanut perhehoitajilta viime vuosien aikana kymmeniä yhteydenottoja, joissa nostetaan esiin erilaisia toistuvia yhteistyöongelmia.

Perhehoitajien keskuudessa koetaan, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalitoimen johdon asenne perhehoitajia kohtaan on muuttunut selvästi nuivemmaksi ja huonommaksi.

– Heitä ei enää kohdella tasavertaisina yhteistyökumppaneina, saati arvostavasti. Oulu näyttää unohtaneen, että perhehoitajat avaavat kotinsa ulkopuolisille ihmisille toteuttaessaan tehtävää, jonka järjestäminen on kaupungin lakisääteinen velvollisuus, Orava toteaa.

Ongelmia on ollut muun muassa lasta koskevissa sopimuksissa ja niiden päivittämisessä. Sopimuksista tulisi käydä ilmi perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet eli se, mihin hän sitoutuu, millaisin ehdoin ja mitä hänelle siitä maksetaan.

Oravan tiedossa on toistuvia tapauksia, jossa sopimusta ei ole laadittu lainkaan tai se on tullut postitse allekirjoitettavaksi sen jälkeen, kun lapsi on jo sijoitettu perheeseen.

– On olennaisen tärkeää, että lapsen hoitoon liittyvät yksityiskohdat on mietitty etukäteen ja hänen tuloaan on ehditty valmistella.

Orava kertoo, että myös tuen saamisessa on ollut ongelmia.

– Jos perhehoitaja pyytää tukea haastavissa tilanteissa, tukea ei usein saa vaan sanotaan lapsen sitten menevän laitokseen, mikäli kaupungin sanelemat asiat eivät perheelle sovi.

– Olen kuullut toistuvasti kokeneilta perhehoitajilta, että he eivät enää halua jatkaa yhteistyötä Oulun kanssa. He ovat kyllä valmiita ottamaan lapsia vastaan muista kunnista, joiden kanssa yhteistyö toimii paremmin ja joiden asenne ei ole yhtä nuiva, hän sanoo.

Syksyllä yhdistys kävi kaupunginjohtaja Päivi Laajalan ja hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajiston puheilla kertomassa huolenaiheistaan. Sen seurauksena perhehoitajille päätettiin teettää kysely, joka on paraikaa menossa. Kun kysely valmistuu, kaupunki aikoo järjestää yhteisen palaverin perhehoitajien kanssa.

Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen, onko asenteenne perhehoitajia kohtaan huonontunut?

Asenne ei ole muuttunut. Sosiaalityöntekijät ja johto arvostavat edelleen perhehoitajia ja heillä on tärkeä rooli lastensuojelussa.

Mistä yhteistyöongelmat johtuvat?

Lastensuojelun uudelleen organisoitumisen myötä perhehoitajien sosiaalityöntekijät ovat vaihtuneet, joka on voinut vaikuttaa perhehoitajien kokemukseen. Alussa oli ongelmia muun muassa tiedotuksessa. Perhehoitajat saavat tukea tukiyksiköstä, minkä lisäksi perhehoitajia on tavattu säännöllisesti. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on huolehtia lapsen edun mukaisista palveluista.

Miksi sopimuksissa on ollut ongelmia?

Sopimusten laatimisessa ja päivittämisissä on ollut valitettavasti viiveitä, mutta pyrimme korjaamaan tilanteen. Kesäkuussa tuli voimaan perhehoidon uusi toimintaohje.

Oulussa vähenee, muualla lisääntyy

Perhehoito on osa- tai ympärivuorokautista huolenpitoa, jota järjestetään pääasiassa perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Sitä tarjotaan lapselle tai nuorelle, jolla on lastensuojelulain mukainen peruste kodin ulkopuoliseen sijoitukseen.

Perhehoitoa järjestetään toimeksiantosopimusperusteisesti eli niin, että ennakkovalmennuksen käyneen perhehoitajan kanssa laaditaan sopimus. Lisäksi sitä voidaan toteuttaa sopimussuhteisesti yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.

Perhehoidolla pyritään antamaan lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon. Se voi olla lyhytaikaista tai pitkäkestoista niin, että lapsi voi tulla perheeseen jopa jo synnytyslaitokselta ja olla hoidossa täysi-ikäisyyteen asti.

Vuonna 2012 alussa voimaan astuneen lastensuojelulain muutoksen myötä lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa.

Perhehoidon osuus sijoitusten hoitovuorokausista on kasvanut vuosina 2012–2016 Suomen kuudenneksi suurimmissa kaupungeissa 68 prosenttiyksikköä – paitsi Oulussa. Täällä perhehoidon osuus on päinvastoin vähentynyt vuodesta 2014. Perhehoidon osuus Oulussa oli vuonna 2016 silti 75,7 % eli se oli edelleen suurempi kuin muissa kuusikkokunnissa.

Sijoitusvuorokausista muissa kuusikkokunnissa oli vuonna 2016 noin 39–63 prosenttia toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Oulussa vastaava luku oli noin 75 prosenttia.

Oulun kaupungin sosiaalijohtajan Arja Heikkisen mukaan kehitys johtuu siitä, että sijoitusta tarvitsevat nuoret ovat entistä haasteellisempia eikä perhesijoitus ole heille tarkoituksenmukaisin ja kuntoutustarpeisiin vastaava hoitomuoto.

Perhehoitolaki on rajannut lasten määrää sijaisperheissä.