Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton SVK:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen keskeyttää lokakuun lopussa päivätyönsä keskusliiton toimistossa. Hän siirtyy opintovapaalle ja muuttaa kahdeksi vuodeksi Afrikkaan.
Ruuskanen aikoo tehdä sen, mikä jokaisen tutkimusjohtajan pitää tehdä eli väitöskirjan.
Kaiken takana on nainen, niin Ruuskasenkin, jonka uusi vaimo Johanna Korpia on saanut haastavan työpaikan kansainvälisen teleyhtiön palveluksesta. Korpian työpaikka sijaitsee Ugandan pääkaupungissa Kampalassa.
Vaimo lentää Kampalaan jo lokakuussa, etsii perheelle sopivan talon ja palkkaa tarvittavan henkilökunnan.
Olli-Pekka pakkaa omat matkalaukkunsa kuukautta myöhemmin. Hän ottaa mukaansa Afrikkaan edellisestä avioliitostaan olevat lapsensa Rurikin, 2 vuotta, ja Rainerin, 4 vuotta.
Tarkoitus on, että lapset menevät Kampalassa päiväkotiin, jotta isä saa keskittyä väitöskirjatyöhön.
Olli-Pekka ei ole koskaan aikaisemmin käynyt Afrikassa eikä asunut kehitysmaassa. Vaimo Johanna on sen sijaan viettänyt lapsuutensa Etiopiassa ja Sambiassa, missä tämän vanhemmat ovat olleet töissä.
Perheessä on
monta päättäjää
Ruuskanen teki lisensiaattityönsä 1997 Helsingin kauppakorkeakouluun perheen sisäisistä rahavirroista. Hän testasi kotitalouksien päätöksentekomalleja Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun aineistolla.
Kotitaloustiedustelu tehdään muutaman vuoden välein. Siihen valitaan 12 000 kotitaloutta eri puolilta Suomea. Tiedustelussa kysytään myös sitä, kuka kuluttaa tai käyttää perheeseen hankitun tuotteen.
Vanha kansantaloustieteen teoria on lähtenyt siitä, että perhe on yksi päätöksentekoyksikkö, jossa yksi henkilö tekee päätökset.
"Viime aikoina teoriaa on kritisoitu aika voimakkaasti. Nykyään kansantaloustieteessä kuvaa perheen käyttäytymisestä taloudellisena yksikkönä pyritään rikastamaan, laajentamaan. Elävässä elämässä aviopuolisot neuvottelevat perheen hankinnoista. Tänä päivänä myös lapset ottavat osaa kodin päätöksentekoon eli päätöksenteko on neuvotteluiden tulos", selvittää Ruuskanen tulevan väitöskirjansa taustaa.
Ruuskanen sanoo todistaneensa jo lisensiaattityössään, että yhden päätöksentekijän malli ei päde, vaan päätöksentekijöitä on monta. Hän painottaa, että kansantaloustieteen kannalta perhe toimii tehokkaasti, vaikka se neuvotteleekin.
Miten lapset
vaikuttavat?
Väitöskirja laajentaa Ruuskasen tutkimusaluetta lasten suuntaan: miten lapset vaikuttavat vanhempiensa, isän ja äidin kulutuspäätöksiin.
Aikaisemmin on jo tutkittu, miten lapsilisien maksu äidille vaikuttaa perheen rahankäyttöön.
"Jos äidin tulot kasvavat, niin lasten kulutus kasvaa. Brasilialaisen tutkimuksen mukaan lapsista tulee myös pidempiä ja painavampia. Sama aineisto kertoo, että jos isän tulot kasvavat, niin perheessä lisääntyvät alkoholi- ja ravintolamenot. Myös muut tutkimukset vahvistavat, että äidin tulojen kasvu hyödyttää lapsia enemmän kuin isän", kertoo Ruuskanen.
Perheen sisäisiä rahavirtoja on tutkittu hämmästyttävän vähän eli sitä kuinka paljon kukin perheenjäsen tuo rahaa kotiin ja miten se jakaantuu perheen kesken.
Toinen suuri tutkimuslohko, johon Ruuskanen aikoo uppoutua, on kotityön merkitys perheen hyvinvoinnille. Kuinka paljon ihmiset tekevät kotityötä. ja mikä kotityön arvo voisi olla, jos sitä pystytään rahallisesti mittaamaan?
Kolmas lohko kytkeytyy vakuuttamiseen. Ruuskanen aikoo selvittää, kuinka paljon perheessä on niin sanottua sisäistä vakuuttamista.
"Perheen muodostamista voi ajatella riskien jakamisella. Jos toinen puoliso jää esimerkiksi työttömäksi, toinen voi auttaa toimeentulossa eli perhe toimii sisäisenä vakuuttajana. Lasten hankkiminen voi olla turvan hankkimista vanhuuden varalle. Se on vieläkin totta kehitysmaissa."
Kansantaloustieteessä perhe taloudellisena yksikkönä on noussut kiinnostuksen kohteeksi vasta 10-15 vuotta sitten. Nykyään perheen taloustiede on vakiintunut osa kansantaloustiedettä ja sitä tutkitaan erityisesti Euroopassa.
Ruuskanen johdattaa perheen taloustieteen maailmaan kertomalla, että esimerkiksi vanhempien rahankäyttö lasten hyväksi voidaan rinnastaa julkishyödykkeiden hankintaan yhteiskunnan tasolla. Yhteiskunta tarjoaa esimerkiksi puistoja, poliisin palvelut ja armeijan, joista kaikki kansalaiset voivat nauttia ja ketään ei voida sulkea palveluiden ulkopuolelle.
"Kun äiti kuluttaa paljon hoivaa ja rahaa lapsiinsa, onnellisista lapsista pääsee nauttimaan myös isä."
Ruuskanen kertoo olevansa tosi innoissaan väitöskirjatyöstään. Afrikassa hän pääsee yhdistämään myös kehitystaloustiedettä perheen päätöksentekomalleihin.
Innokkaana kalamiehenä Ruuskanen aikoo tutkimisen ja kirjoittamisen lomassa kokeilla kalastamista Viktoria-järvellä, jonka syvänteissä lymyää valtavan suuria Niilin ahvenia. Kampala sijaitsee Viktoria-järven pohjoisrannalla.