Minkälaisiin asioihin tavallinen suomalainen perhe kuluttaa? Olemmeko me syömä- tai juomaköyhiä, vai riittääkö palkasta muuhunkin? Vaatteita täytyy ainakin ostaa, näillä leveysasteilla.
Ylitornion Nuotiorannalla asuvien Riitta ja Juhani Irvan perheessä eletään taloudellisesti ja säästäväisesti, mutta tärkeimmistä asioista ei tingitä. Tärkeimpänä esille nousevat lasten harrastukset sekä ravinto, jonka tulee olla monipuolista ja terveellistä.
Aikoinaan Riitta ja Juhani Irva sopivat keskenään, että lapset saavat harrastaa, mitä haluavat, sillä he halusivat tarjota lapsilleen mahdollisuuden, mitä heillä itsellään ei lapsuudessaan ollut.
Nina (15) harrastaa hiihtoa, yleisurheilua ja irkkutanssia, Johanna (17) punttisalia, aerobicia, uintia, soittaa rumpuja ja metsästää. Ja 8-vuotias Antti William (Viljami) pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa yleisurheilee, ui ja hiihtää sekä tanssi breikkiä.
Vanhin lapsista, 19-vuotias Sanna, joka harrastaa koiria ja kenneltoimintaa, on jo poissa kotoa opiskelemassa lähihoitajaksi, ja yrittää pikkuhiljaa pärjäillä omillaan. Hän asuu Kemissä omassa vuokra-asunnossa.
"Olemme tähän asti maksaneet hänen vuokralaskunsa, parisataa euroa kuukausittain, mutta nyt hänellä on iltatyö ja hän aikoo selvitä vuokrasta itse. Puhelinlaskun maksamme vielä hänen puolestaan", Riitta Irva kertoo.
Eivätkä vanhemmatkaan jää ilman harrastuksia. Viisikymppinen Juhani Irva kertoo soittaneensa vuodesta 1966 vaskipuhallinyhtyeessä. Lisäksi mies metsästää ja käyttää koiria ajokokeissa ja on myös tällaisten kokeiden tuomari. Ja koska Nina hiihtää kilpatasolla, kuuluu isän harrastuksiin hiihdonohjaus ja valmennus.
Myös äidin harrastukset ovat liikunnallisia: punttisalia, hiihtoa ja juoksua. Kaukaisena haaveena on juosta vielä jonain päivänä maraton.
Riitta ja Juhani Irva arvelevat perheensä olevan tuloiltaan varsin tavallinen työläisperhe.
Riitta on keittäjä Lomakeskus Karemajoilla, Eläkeliiton palveluksessa, ja Juhani Lapin Juustola Oy:llä laitosmiehenä. Verojen jälkeen palkoista jää käteen yhteensä noin 2500 euroa.
Suurin rahareikä on ollut Nina harrastuksineen. Kilpahiihtäjä, varsinkin vielä kasvuvaiheessa oleva, saa vuosittain uusia kalustoa, ja kilpasuksia tarvitaan aina vähintään kahdet, perinteisen ja vapaan tyylin sukset. Kesäharjoitteluun tarvitaan polkupyörä ja rullasukset.
Voiteita kuluu, monoja ja muita hiihtovarusteita. Niiden lisäksi kustannuksia aiheuttavat vielä leirit ja matkat. Seura maksaa kuitenkin yleensä puolet leirikuluista, esimerkiksi Hopeasompaleiristä, jolle Nina on taas lähdössä.
Juoksu ja yleisurheilu on lajina halvempi harrastus, siinä kuluvat lähinnä lenkkikengät ja piikkarit.
"Kyllä se Nina on tainnut Johannankin edestä kuluttaa", tuumaa Riitta.
Pienen ynnäyksen jälkeen todetaan, että hiihtoharrastukseen kuluu vuosittain noin 2000 euroa, ja sen lisäksi muihin lajeihin ehkä reilu tuhat euroa. Kuukautta kohden summa tekee noin 250 euroa.
Johannan harrastukset eivät juuri kuluta, sillä punttisalille hänellä on kuukausikortti, joka maksaa 20 euroa, aerobiciin on lukukausimaksu ja uimassa saa käydä opiston oppilaana ilmaiseksi. Metsästyskortin suorittaminenkin vie vain muutaman kympin.
Viljamin jääkiekkoharrastus on hieman kalliimpi juttu, nyt kun poika ei enää kulje ainoastaan luistelukoulussa.
"Onneksi keväällä hoksattiin mennä alennusmyynnistä hankkimaan kamppeita tätä talvea varten. Ostettiin mailat, luistimet, suojat ja muu tarvittava, ja meni parisataa euroa", kertoo Riitta.
Vanhempien omiin harrastuksiin kuluu muutama sata euroa vuodessa. "Vapaan tyylin kamppeet olisi nyt haaveena, mutta se saattaa jäädä haaveeksi", toteaa Riitta.
Ruokaan menevä osuus - Riitan arvion mukaan reilut 500 euroa kuukaudessa - on kuusihenkiselle perheelle pienehkö, varsinkin kun ajattelee, että yksi lapsista urheilee kilpatasolla ja ravinnon tulee olla hyvin monipuolista.
Riitta valmistaa ruokaa mahdollisimman taloudellisesti, ja leipoo kahvileivätkin aina itse; kaupasta nisuja ei kanneta, eikä valmisruokia syödä. Perhe ei myöskään käy "ulkona" syömässä.
Vaatekulutkaan eivät ole kovin suuret. Mietinnän jälkeen Irvat arvelevat, että perheen jokaisen jäsenen vaatteisiin kuluu ehkä 500-600 euroa vuodessa.
"Ei osteta vaatteita joka kuukausi, eikä joka toinenkaan", Riitta toteaa.
Eniten vaatteita ostaa Johanna, joka arvelee ostavansa kolmet farkut vuodessa, ja muutakin vaatetta silloin tällöin. Hän on kuitenkin säästänyt rahaa kesätöistään, joten vaatehankintoja voi nyt tehdä tyytyväisin mielin ihan omalla rahalla. Meikkeihin Johannalla muutama kymppi kuukaudessa, ehkä vajaat 400 vuodessa.
Kampaamokuluja Johannalla ja Riitalla on joka toinen kuukausi, muilla harvemmin.
Perheessä on myös kaksi ajokoiraa. Iso ruokasäkki kestää parisen kuukautta, sillä nappulat ovat vain ruokavalion lisuke; koirat syövät etupäässä Juhanin niille valmistamaa ruokaa. Joskus Riitta tuo niille ylijäämää Karemajojen keittiöstä.
Puhelinkuluja on kuukausittain vähän yli sata euroa. Jokaisella lapsella oma kännykkä ja myös nettiä käytetään, joten summa voisi helposti olla suurempikin.
"Vanhemmilla on 20 euron puheraja", Riitta Irva paljastaa.
Omassa talossa asuttaessa pitää itse huolehtia sähköstä, vedestä, talon remontoinnista ynnä muusta. Pelleteillä lämpiävän talon sähkö- ja lämmityskulut ovat 250 euroa kuukaudessa, ja viime kesänä taloon tehtiin remontti, josta nyt maksellaan lainaa.
Kuukausittaisiin lainakuluihin, jotka ovat 600-700 euroa, sisällytettiin pari kuukautta sitten myös uusi auto. "Se oli pakko hankkia, kun kaikkien kisa- ja leirimatkojen vuoksi tarvitaan menopeli, joka ei jätä välille", kertoo Juhani.
Lisäksi erilaisiin vakuutuksiin menee noin 500-600 euroa vuodessa, 50-60 euroa kuukaudessa.