Lumijoki Kansanedustaja Kyösti Karjulan silmät ovat avautuneet suomalaisen puurakentamisen pitkästä historiasta. Lännen tilaa Lumijoella vuodesta 1978 lähtien isännöinyt Karjula on aloittanut perheineen tilan päärakennuksen kunnostamisen. Purkutöiden edetessä hän sanoo käsityksensä syventyneen siitä, miten perusrakentamistekniikkaan liittyvä tietämys on käytännön oivallusten kautta ollut jo satoja vuosia sitten varsin pitkälle harjaantunutta.
"Kuinka paljon nykyään käydäänkään keskustelua homevaurioista jopa 1970-luvun rakennuksissa, niin täällä talon ytimestä löytyy vuosisatoja vanhaa puuta, joka on säilyttänyt olemuksensa. Vaikuttaa siltä, että välttämättä vieläkään Suomessa ei ole täysin sisäistetty sitä, kuinka hieno materiaali puu oikein käytettynä ja sovellettuna on", lomaileva kansanedustaja pohtii.
Karjulat kunnostavat tilansa päärakennusta perheväen yhteisen kohtaamisen areenaksi. Perimätiedon mukaan kyseessä on yksi Lumijoen vanhimmista taloista peräti 1600-luvulta.
"Tällainen tieto meillä on. Yhden aikaisemman remontin yhteydessä hirsien välistä on löytynyt 1600-luvun raha", kertoo Karjula.
Hirsipinnoilta paljastui sanomalehtitapetointi
Mielenkiintoinen löytö talossa on tehty nytkin. Kyösti Karjula puhuu Aftonbladet-kamarista esitellessään talon päätykamarin hirsiseiniä, jotka on tapetoitu 1800-luvun lopun sanomalehdillä, ruotsinkielisillä Aftonbladeteilla. Löytö paljastui pinnoitelevy- ja tapettikerrosten alta.
"Tämä oli täysi yllätys ja pysäytti miettimään nykypuheita kansainvälistymisestä. Tämähän tarkoittaa, että jo vuosisatoja sittenkään Suomi ei ole ollut mikään suljettu saareke. Meillä on sellainen käsitys, että nämä lehdet on myös luettu tässä talossa."
Karjulan miesväki on ollut noin 120-neliöisen hirsirakennuksen kimpussa nyt kaksi viikkoa. Tänä aikana talon sisäpuoli on purettu jyhkeitä seinähirsiä ja vanhaa maalattiaa myöten paljaaksi.
"Nyt aletaan olla projektin aallonpohjassa ja vaativimmassa vaiheessa, kun purkutyöt on pitkälti tehty. Seuraavaksi uusitaan joitakin alimpia hirsiä ja valmistellaan alapohja valukuntoon."
Tulevan talven aikana rakennuksessa tehdään sisäpuolisia töitä ja ensi keväänä on tarkoitus uusia talon ulkovuoraus. Ajatuksissa on, että kaikki on valmista 2-3 vuoden kuluttua.
"Kyllähän tässä varmasti niin tulee käymään, että töiden edetessä paineet mahdollisimman nopeasta valmistumisesta kasvavat", Kyösti Karjula naurahtaa.
Mielikuva valmiista talosta kannustaa
Vaikka työmaa on tässä vaiheessa varsin lohduttoman näköinen, on Kyösti Karjulalla jo varsin selkeä mielikuva siitä, miltä rakennus tulee kunnostuksen jälkeen näyttämään. Ajatuksissa on säilyttää sisätilat mahdollisimman alkuperäisessä muodossa hirsi- ja puupinnoilla ja rakentaa vanhan osan jatkoksi 40-50 neliön uusi osa, johon sijoitetaan kaikki märkätilat, eli keittiö, wc ja pesutilat.
"Vanhaan osaan tulee muutama kamari ja iso runsaan 60 neliön pirtti tulisijoineen. Se on se juttu, mistä olen innoissani", paljastaa Karjula.
Hän luonnehtii Lännen tilaa perheen yhteisen tekemisen ja toiminnan kohteeksi. Tilan viljelyalasta noin 30 hehtaaria on ruokaperunaa. Meneillään on jo 31. viljelyskesä.
"Asumme itse kuuden kilometrin päässä tilalta, ja olemme jo vuosia suunnitelleet mitä päärakennuksen kanssa tehdään. Nyt viimein tehtiin päätös, että katsotaan mitä se pitää sisällään ja saatetaan rakennus pitkäjänteisellä projektilla hyvään kuntoon."