Ensi- ja turvakotien liiton mukaan huoli perheen hajoamisesta pitää naisen kiinni väkivaltaisessa parisuhteessa.
Liiton turvakoteihin hakeutui viime vuonna väkivaltaa pakoon lähes 1 200 naista ja 1 500 lasta. Suurimmassa osassa tapauksista turvaa haettiin avo- tai aviomiehen takia.
Noin puolet naisista palasi myöhemmin kumppaninsa luokse. Noin joka viidennelle käynti turvakodissa ei ollut ensimmäinen. Enimmillään vierailuja oli arviolta kymmenkunta.
-- Monet asiat pitävät naista kiinni väkivaltaisessa parisuhteessa. Perheen koossapysyminen tuntuu tärkeältä, sanoo turvakotityön kehittämispäällikkö Auli Ojuri.
-- Väkivalta voi myös lamaannuttaa niin, että siitä tulee normaali osa elämää eikä toisenlainen elämä tunnu edes mahdolliselta, hän jatkaa.
Kieltäminen auttaa selviytymään
Väkivallan merkit näkyvät turvakotien asiakkaissa ruhjeina, mustelmina ja muistihäiriöinä. Osa naisista on joutunut myös esimerkiksi puukotuksen uhriksi. Ojuri sanoo, että fyysiseen väkivaltaan liittyy lähes poikkeuksetta henkistä kaltoinkohtelua.
Liiton mukaan naiset eivät useinkaan lähde turvakotiin vielä silloin, kun ongelmat ovat alussa. Suojaan hakeudutaan vasta, kun tilanne on vakava tai väkivalta on jatkunut pitkään.
Ensi- ja turvakotien liitto on julkaissut turvakotien uusista auttamisen tavoista ja vuosien varrella saaduista kokemuksista kirjan. Siitä ilmenee, että naisilla on hyvin erilaisia syitä ja keinoja pysyä väkivaltaisessa parisuhteessa.
Eräs keino selviytyä on yrittää tehdä väkivallasta näkymätöntä tai kieltää se. Nainen saattaa myös ajatella, että lapsella pitää olla molemmat vanhemmat. Niin ikään pelko jälkikasvun menettämisestä on usein väkivaltaisen liiton jatkamisen taustalla.
-- Naiset pyrkivät selittämään ja ymmärtämään puolisonsa käyttäytymistä. Nainen voi esimerkiksi hakea syytä miehen huonoista lapsuudenkokemuksista tai aiemmasta epäonnistuneesta liitosta, Ojuri toteaa. Hän on tehnyt turvakodeista apua hakeneiden naisten selviytymisestä väitöstutkimuksen.
Väkivalta aina vahingollista lapselle
Se, ettei lapsi kuule eikä ymmärrä mitä perheessä tapahtuu, on Ojurin mukaan sitkeässä elävä harhakuvitelma. Väkivallan näkeminen saattaa olla lapselle jopa vahingollisempaa kuin lyötynä oleminen, koska tällöin hänellä ei ole suojelijaa.
-- Lapsesta saattaa tulla salaisuuden ylläpitäjä. Hän oppii siihen, että käyttäytymällä tietyllä tavalla perherauha säilyy. Äiti voi myös opettaa, että perheen asioista vaikeneminen pitää pahan poissa.
Ensi- ja turvakotien liiton turvakoteja on eri puolilla Suomea 14. Tämän lisäksi maassamme on joitakin kunnallisia ja yksityisiä turvakoteja.