Merihiekan
nostaminen
Perämeren pohjasta nytkähti askeleen eteenpäin, kun Morenia Oy jätti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sitä koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman.
Selvityksen kohteita on neljä: Suurhiekan-Pitkämatalan alue (Iin ja Simon kunnat), Merikallojen alue (Hailuoto), Tauvon edusta (Siikajoki ja Raahe) sekä Yppärin edusta (Pyhäjoki).
Metsähallituksen tytäryhtiö Morenia Oy on Suomen suurimpia maa-ainestoimittajia. Yhtiö on nopsaan tahtiin siirtynyt maalta myös merelle. Loviisan edustalla sillä on jo ottolupa, Porin edustalle on tehty yva-menettely. Perämeren osalta kyse on todella mittavan projektin ympäristövaikutusten selvityksestä.
"Merihiekkaa ja -soraahan tässä yva:ssa tutkitaan. Millaiset ovat nostomahtollisuudet ja millaisia vaikutuksia toiminnasta voisi olla", kertoo Morenia Oy:n toimitusjohtaja Pertti Oikarinen. "Muistaakseni tässä vaiheessa tarkastelu on mitoitettu 20 miljoonaan kuutioon."
Morenia Oy on toimittanut merihiekkaa Helsingin Vuosaaren sataman rakenteisiin kolmen vuoden ajan, Oikarisen mukaan seitsemän miljoonaa kuutiometriä hiekkaa ja soraa. Vuosaaren sataman ja väylän rakentamisen vesistövaikutukset osoittautuivat ennakko-odotusten mukaisiksi.
Vuosien prosessi
Perämerellä selvitysprosessi on ollut iso, kahtena viime kesänä tehtyjä kenttätutkimuksia ennen selvitettiin varantomahdollisuuksia. Merialueella on tehty kaikuluotauksia, seismisiä luotauksia sekä otettu näytteitä. Merkittävästä osaa näytteistä tehdään esimerkiksi raskasmetallimääritys.
"Tämän avovesikauden tutkimukset on pääpiirteittäin saatu tehtyä. On tehty sukellustutkimuksia, tutkittu, kartoitettu ja kuvattu pohjaeläimistöä ja otettu näytteitä", kertoo suunnittelupäällikkö Mika Kemppainen.
"Tämä on pitkäjänteistä työtä varsinkin täällä pohjoisessa, missä avovesikausi on rajallinen. Selvityksiä on tehty jo useita vuosia."
Merialueelta on etsitty vedenalaisia harjumuodostelmia, jotka jatkuvat mantereelta vesialueelle. Nostoissa käytetään imuruoppaajia, joiden lastitila on normaalisti noin 5 000 kuutiometriä, mikä vastaa maakuljetuksissa noin 250 rekka-auton lastia. Merestä nostettavaa kiviainesta käytetään betoniteollisuuden sekä muun rakentamisen tarpeisiin.
Selvityksessä etsitään myös sopivaa kiviainessatamaa. Ehdolla ovat Kemin Ajos, Haukiputaan Martinniemi, Oulun Vihreäsaari, Raahen Lapaluoto sekä Kalajoen Rahjan satama.
Niiden alueella selvitetään muun muassa maa-aineksen ja käsittelyn vaikutuksia sekä maisema- ja liikennevaikutuksia.
Toimitusjohtaja Pertti Oikarisen mukaan mantereella, varsinkin rannikon läheisyydessä, soravarannot niukkenevat koko ajan. Esimerkiksi Oulun seudulla varannot ovat enusteiden mukaan ehtymässä lähivuosikymmeninä ja kuljetusten pituus kasvaa jopa sataan kilometriin.
Merellä nostokohteet ovat 10-30 kilometrin päässä rannikolta ja veden syvyys niissä vaihtelee 8-25 metriin.