Veneilymatkailu on lisääntynyt viime vuosina huimasti. Itämeren alueella on tarkoitukseen sopivia purje- ja moottoriveneitä ainakin kymmenin tuhansin. Perämeren vierasvenesatamat ovat jo pitkään halunneet osansa veneilyturismista. Nyt tuulta venematkailuun aiotaan hakea tuotteistamalla Perämeren veneilymahdollisuudet yhdessä Ruotsin kanssa.
Yhteistyön alullepanijana on Hailuoto, jonka Marjaniemessä sijaitsevasta vierasvenesatamasta halutaan kehittää korkeimman tason kohde.
Pontta sataman kehittämiselle antaa Marjaniemen matkailupalvelujen voimakas kehittäminen, josta kerrottiin keskiviikon Kalevassa.
"Tarkoitus olisi aloittaa venematkailun kehitystyön paalutus", toiminnanjohtaja Markku Tapper Marjaniemen matkailun ankkuriksi ryhtyneestä Oulun seudun setlementistä määrittelee.
Perämerta arvostetaan
Hailuodon venesatamaa setlementti lähtee kehittämään yhdessä Oulun Purjehdusseuran kanssa. Tahot matkaavat ensi viikolla Kemiin pohjustamaan Perämeren yhteistyöhanketta.
Kemin Purjehdusseuran kommodori Carl Hansen ottaa ajatuksen vastaan avoimin mielin. Veneilijöiden arvostamalla Kemin vierasvenesatamalla on jo pitkä kokemus matkaveneilijöiden palvelemisesta.
Joka kesä Kemissä vierailee runsaasti etenkin ruotsalaisia, mutta veneitä käy jonkin verran myös Itämeren eteläosista.
"Perämerellä on potentiaalia. Esimerkiksi luontoarvot ja puhtaus arvostetaan korkealle", Hansen korostaa. Oma lukunsa ovat valoisat kesäyöt, jolloin näkee veneillä yösydännäkin.
Hansen kehuu etenkin Ruotsin puolen satamaverkostoa, joka on taaja, ja jonka palvelut ovat ensiluokkaisia. Suomen puolella laadukkaiden käyntisatamien verkko kaipaisi tihentämistä.
"Satsausta tarvittaisiin, nyt satamien etäisyydet ovat pitkiä", Hansen toteaa. Ongelma on myös satamien sijainti. Esimerkiksi sisäänajo avomereltä Oulun vierasvenesatamiin kestää monien mielestä liian kauan. Siinä mielessä Hailuoto on selvästi otollisempi kohde, Hansen toteaa.
Satamien välillä ei Hansenin mukaan sinänsä ole kilpailuasetelmaa, vaan lisääntyvä vieraiden määrä olisi kaikkien yhteinen etu.
"Kun veneilijä tulee yhteen satamaan, menee hän varmasti toiseenkin", Hansen määrittelee.
Perämeren mahdollisuuksia houkutella venelomailijoita etempää on rajallinen jo yksin etäisyyksien valossa. Hansen muistuttaa, että loma-ajat sanelevat veneilijöidenkin mahdollisuudet viettää aikaa vetten päällä.
Sitoutujia tarvitaan
Perämeren venematkailuhanke voi saada tuekseen EU-rahaa, jos sitoutujia riittää ja ohjelma on tarpeeksi hyvä, kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi Pohjois-Pohjanmaan liitosta sanoo.
"Vierasvenesatama-asioita on tutkittu aiemminkin. Ongelmana on, ettei kukaan tahdo sitoutua hankkeisiin. Jos yhteistyö toteutuu, se on ilman muuta tervetullutta", Yliniemi korostaa.
Myös Pohjois-Pohjanmaan liiton matkailukoordinaattori Elli Ryönänkoski pitää venematkailun edistämisideaa suotavana.
"Siitä on haaveiltu kauan. Merellisyys on Perämeren rannikolla pitkälle hyödyntämättä", Ryönänkoski huomauttaa.