Perämerestä on juuri valmistunut ympäristötietokanta, jonka avulla kuka tahansa voi hakea vedenlaatua ja kuormitusta koskevia tietoja. Keskiviikkona järjestetään Luulajassa workshop, jossa keskitytään Perämeren ympäristöongelmiin ja ympäristön seurannan kehittämiseen.
Vaikka Perämeren tilaa ja kuormitusta seurataan säännöllisesti, on seurannan yhtenäistäminen ja seurantatietojen parempi saatavuus koettu tarpeelliseksi.
Ympäristöviranomaiset Perämeren molemmin puolin ovat tehneet jo kaksi vuotta yhteistyötä EU:n rahoittaman Perämeri Life -projektissa.
Perämereen kulkeutuvista ravinteista valtaosa erityisesti Suomen puolella on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Rehevöitymisestä on merkkejä etenkin matalilla rannikkoalueilla, joilla veden vaihtuvuus on heikkoa.
Ruotsin puolelta ravinteita tulee mereen vähemmän ja rannikkovyöhyke on avoin ja syvä. Lahdenpohjukoita lukuun ottamatta rannikkovesien tila onkin parempi kuin Suomen puolella.
Jätevesien puhdistusmenetelmien tehostumisen myötä taajamien ja teollisuuden merkitys kuormittajina on pienentynyt. Useiden meren pohjakerroksiin kerääntyneiden metallien pitoisuudet ovat kuitenkin suuria muihin Itämeren osiin verrattuna. Myös eliöstössä kuormitus näkyy varsin pitkään.
Vaikka elohopean pitoisuudet erityisesti hauessa ovat yleensä ottaen pienentyneet, eivät silakan kadmium- ja elohopeapitoisuudet osoita samanlaista suuntausta. Etenkin kookkaissa silakoissa on lisäksi todettu korkeita dioksiinipitoisuuksia. Perämeriyhteistyön yhtenä konkreettisena tuloksena on juuri valmistunut Perämeren ympäristötietokanta, jonka ansiosta kuka tahansa voi hakea internetin kautta tietoja Perämereen kohdistuvasta kuormituksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä Perämeren vedenlaadusta. Tietokantaa tullaan koekäytön jälkeen muokkaamaan ja täydentämään kevään kuluessa.