Meriveden korkeus Kemissä ei saavuttanut torstaiksi ennakoitua 150 senttimetriä vaan jäi 122 senttimetriin. Vesi alkoi laskea torstaina aamupäivällä pian huipun saavuttamisen jälkeen. Oulussa ja Raahessa merivesi nousi torstain vastaisena yönä korkeimmillaan 119 senttimetriin.
"Korkeudeksi jäi se, mikä oli laskelmien mukaan todennäköisintä. Riskinousu jäi toteutumatta", kertoo Merentutkimuslaitoksen erikoistutkija Kimmo Kahma.
Vedennousuun vaikuttavat ilmanpaine, tuuli, merijään kattavuus sekä se, kuinka vesiallas lähtee näiden vaikutuksesta heilahtelemaan.
"Viikonloppuna Suomenlahdella saavutetut huippulukemat ovat seuraus siitä, että kaikki tekijät vaikuttivat maksimin saavuttamiseksi. Nyt meillä on menossa normaalitilanne", Kahma toteaa.
Kemissä tavallisena talvena vesi käy metrissä noin seitsemän tunnin ajan kuukaudessa. 128 senttimetrissä se käy tilastojen mukaan alle tunnin kuukaudessa.
"Viime viikonlopun tulva osoitti, että joskus vesi jää korkealle huomattavan pitkäksi ajaksi. Tämä on kyllä ollut sellainen vuosi, että tyypilliset ajat on ylitetty."
Verrattaessa kuluvaa talvea edellisiin, vedenkorkeustilanne on niin Suomenlahdella kuin Perämerelläkin harvinainen.
"Selvästi muistiin jäävä talvi. Ainakin minulle tämä jää ikuisesti mieleen", Kahma naurahtaa.
Föhn lämmittää pohjoista
Atlantilta länteen työntyneet matalapaineet ovat tehneet tammikuun alun säästä Suomessa monin paikoin ennätyslämpimän. Ilmatieteen laitoksen mukaan alkukuukausi on ollut yleisesti 6-8 astetta lämpimämpi kuin tammikuun alut keskimäärin vuoden 1961 jälkeen.
"Sodankylässä on ollut yli 8 astetta lämpimämpää, mutta siellä kyseessä on kuitenkin vasta toiseksi lämpimin tammikuun alku vuonna 1961 alkaneen tilastokauden aikana", toteaa tutkija Ari Venäläinen Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelusta.
Pohjois-Suomessa Föhn-ilmiö on syypää leutoihin keleihin. Föhn-ilmiö tarkoittaa sitä, että ilma lämpenee, kun se laskeutuu alaspäin vuoret - tässä tapauksessa Norjan tunturit - ylitettyään.
Keskilämpöennätys on rikottu muun muassa Helsingin Kaisaniemessä, Lahdessa ja Joensuussa.
"Sää voi kehittyä vielä mihin suuntaan tahansa. Talvikautta on jäljellä vielä maaliskuuhun saakka, jolloin aurinko alkaa lämmittää", Venäläinen kertoo.
Hänen mukaansa sää alkaa nyt viiletä loppuviikkoa kohti ja viikonloppuna päästäneen jo pakkasen puolelle etelässäkin. Ensi viikolla keli näyttäisi kuitenkin tällä tietoa taas lämpenevän.
Lämmin sää
ohentaa jäätä
Lämmin ja tuulinen sää on hidastanut järvien jäätymistä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Lapissa jään vahvuus on periaatteessa normaali, mutta sielläkin paksuus saattaa vaihdella saman järven eri osissa.
Oulun läänistä Keski-Suomeen saakka jää on 5-15 senttiä normaalia ohuempaa. Eteläisessä Suomessa esimerkiksi Saimaan, Päijänteen ja Näsijärven selkävedet lainehtivat vielä vapaina ja pienten järvien jäät ovat heikot.
Merellä on jäätä käytännössä vain Vaasasta pohjoiseen päin ja sielläkin ainoastaan sisäsaaristossa. Pohjanlahden merivartiostosta kerrotaan, että jään paksuus on 5-15 senttiä.
Veden korkeuden vaihtelut syövyttävät vähäistä jäätä entisestään, joten merivartioston mukaan meren jäälle ei ole menemistä.