Kesällä 2002 haukiputaalainen luontokuvaaja Jari Wilenius ikuisti kotikuntansa hiekkamontulla tyllinaaraan, jolla oli jaloissaan tavallisen alumiinirenkaan lisäksi myös värirenkaat. Värirenkaiden perusteella lintu voitiin tunnistaa yksilöllisesti ja kävi ilmi, että se oli kymmenvuotias. Kari Koivula oli rengastanut tyllin Iissä 1.7.1992.
Wilenius tapasi tyllin myös kesinä 2003 ja 2004, ja kirjoitti siivekkäästä Kalevaankin. Viime kesänä tylli oli 12-vuotias ja vuoden päässä suomalaisten tyllien ikäennätyksestä, jonka tiedettiin olevan 13 vuotta.
Kesällä 2003 myös oululainen Veli-Pekka Viklund tähtäili kamerallaan tyllejä Oulun Vihreäsaaressa. Heinäkuun 14. filmille päätyi Vihreäsaaren rannoilla värirenkaat koivissaan piipertänyt tylli.
Viklund luki värirenkaat kuvasta vasta syksyllä 2004, jolloin kävi ilmi, että tyllin on rengastanut Mikko Ojanen Vihreäsaaressa 14.6.1989. Lintu oli siis kuvauskesänä yli 14-vuotias, eli suomenennätysikä parani vuodella.
Maailmanennätys on brittiläisellä tyllillä, peräti 16 vuotta!
Pitkäikäinen
laji
Yleisesti ottaen suuret linnut elävät vanhoiksi, mutta pienten lintujen elinikä on muutamia vuosia. Tylli ei sovi tähän kuvaan. Vuosina 1913-2001 Suomessa on rengastettu kaikkiaan 12 037 tylliä, joista on kertynyt 393 löytöä. Otetaan vertailukohdaksi vaikkapa punatulkku, jonka rengastus- ja löytömäärät ovat tylliin verrattuna karkeasti ottaen kymmenkertaisia: runsaat 117 000 rengastusta ja yli 3 100 löytöä. Silti vanhimmat punatulkut ovat vain vajaan seitsemän vuoden ikäisiä.
"Kahlaajat ovat hirveän pitkäikäisiä kokoonsa nähden", toteaa tutkija Kari Koivula Oulun yliopistosta ja kertoo että Oulusta on löydetty myös maailman vanhin lapinsirri. Sen on Kari Rannikko rengastanut öljysatamassa vuonna 1990, ja lintu on tavattu hengissä vielä kesällä 2002.
1990-luvulla tylli oli uhanalaislistoilla silmälläpidettävä laji ja Koivula rengasti tyllejä lajin elinkykyanalyysin tekoa varten.
"Uhanalaistuvan lajin populaation koko pienenee", Koivula toteaa.
Lintujen kannankehitykseen vaikuttavat monet tekijät: syntyvyys, kuolevuus, populaatiosta poismuutto ja tulomuutto. "Kun merkitään lintuja, nämä pystytään määrittämään", Koivula havainnollistaa.
Kahlaajille erityisen tärkeäksi on osoittautunut aikuisten hengissä pysyminen. Koivula ei ole rengastanut tyllejä enää 2000-luvulla, mutta suunnitelmissa on toistaa vanhat rengastustutkimukset.
Pesimäseudulta talvialueelle
"Kahlaajien levinneisyys painottuu pohjoiseen, toisaalta ne talvehtivat usein trooppisessa Afrikassa", Kari Koivula selvittää. Muuttolintujen suojelussa on omat ongelmansa, kun lajin tärkeät elinympäristöt saattavat yhden vuoden mittaan osua puolenkymmenen valtion alueelle.
Hyvän esimerkkinä on kaitanokkakuovi, jota Euroopan uhanalaisimmaksi linnuksikin on sanottu. Se pesii Pohjois-Siperiassa ja viettää talvet Koillis-Afrikassa. Tällaisen lajin suojeluun ei Euroopassa paljon pystytä vaikuttamaan.
Uudessa uhanalaistarkastelussa tylli on alueellisesti uhanalainen suurimmassa osassa maata, myös Perämeren rannikolla.