Pe­rä­me­ren tuuli jau­he­taan säh­kök­si

Pohjoiselle Perämerelle suunnitellaan valtavia merituulipuistoja, jotka nostaisivat toteutuessaan Suomen tuulivoimakapasiteetin aivan uusiin lukemiin.

Suomessa pitäisi EU-skenaarion mukaan rakentaa 2 000–3 000 megawattia tuulivoimaa 2020 mennessä, esittelee PVO:n johtaja Lauri Luopajärvi.
Suomessa pitäisi EU-skenaarion mukaan rakentaa 2 000–3 000 megawattia tuulivoimaa 2020 mennessä, esittelee PVO:n johtaja Lauri Luopajärvi.
Kuva: Tapio Maikkola

Pohjoiselle Perämerelle suunnitellaan valtavia merituulipuistoja, jotka nostaisivat toteutuessaan Suomen tuulivoimakapasiteetin aivan uusiin lukemiin.

Pohjanlahden perukan matalikoille kaavailtujen merituulipuistojen yhteiskapasiteetti olisi noin 2 500 megawattia. Teho on moninkertainen verrattuna Suomen tämänhetkiseen rakennettuun tuulivoimakapasiteettiin, noin 130 megawattiin, mutta vielä vähäinen verrattuna moniin EU-maihin.

Jos hankkeiden toteuttamiselle löydetään markkinataloudelliset ja ympäristön kannalta kestävät perusteet, Perämeren jättipuistoissa voidaan alkaa jauhaa merituulta sähköksi ensi vuosikymmenen aikana.

Torstaina Pohjolan Voima (PVO) ja Oulun Energia kertoivat selvittävänsä mahdollisuuksia rakentaa Haukiputaan edustalle kaksi merituulipuistoa, yhteisteholtaan 500-800 megawattia.

Alustavan suunnitelman mukaan Nimettömänmatalan ja Hoikkahiue-Luodeleton alueille sijoittuviin puistoihin tulisi yhteensä enintään 162 tuulivoimalayksikköä. Voimaloiden yksikkötehot olisivat kolmesta viiteen megawattia.



Merelle rakentaminen
haastavaa


"Niin tähän suuntaan on mentävä. Jatkossa tulee puhua tuulipuistoista, eikä yksittäisistä voimaloista. Nimenomaan teollisen mittakaavan toimintaa tarvitaan", sanoo PVO:n johtaja Lauri Luopajärvi.

PVO on tehnyt sopimuksen Metsähallituksen kanssa alueiden käyttämisestä tuulivoiman rakentamiseen. Parhaillaan tehdään ympäristövaikutusten arviointia. Hankkeen toteutus kuuluu PVO:n tytäryhtiölle PVO-Innopowerille.

Merituulipuiston rakentaminen kymmenen kilometrin päähän Virpiniemen rannikosta, 3-10 metrin syvyisiin vesiin on haasteellinen tehtävä. Perustusten rakentaminen on haasteista suurimpia.

"Nykyisten kolmen megawatin voimaloiden napakorkeus on noin 90 metriä ja roottorin halkaisija sata metriä. Voimalan konehuoneen kokoa voi verrata kahteen bussiin. Viiden megawatin roottori on noin 125 metriä ja napakorkeus yli sata metriä. Konehuone painaa muutaman täyslastissa olevan rekan verran", Luopajärvi kuvailee haasteita.

PVO-Innopowerilla on meneillään Suomen toistaiseksi suurin hanke, kymmenen yksikön tuulivoimapuiston rakentaminen Kemin Ajoksen satamassa. Tuulivoimaloista viisi on pystyssä ja loput viisi valmistuvat loppuvuonna. Valmistuessaan Ajoksen puiston kapasiteetti on 30 megawattia.

Ajoksessa Innopower on kerännyt kokemuksia tuulivoimaloiden rakentamisesta merelle. Saatua oppia voidaan hyödyntää aikanaan Haukiputaan edustan hankkeessa.



Fortumilla suurimmat
suunnitelmat


Perämeren suurimmat suunnitelmat ovat Fortumilla. Fortum ja Metsähallitus kertoivat kesäkuun puolivälissä tehneensä varaussopimuksen Pitkämatalan ja Maakrunnin merialueista tuulivoimapuistoja varten. Alueille voi rakentaa kaikkiaan 1 150-1 300 megawattia tuulivoimaa. Tuotanto vastaisi 200 000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta.

Myös saksalainen tuulivoimakonserni WPD on suunnitellut isoa merituulipuistoa Perämerelle. WPD suunnittelee Suurhiekan alueelle noin 80 viiden megawatin tuulivoimalaitosta, joiden kokonaisteho olisi 400 megawattia. Kotimaisia energiayhtiöitä on närästänyt se, että Metsähallitus solmi vuokrasopimuksen juuri WPD:n kanssa.

Tuulivoimalavalmistaja Winwind ja Lumituuli Oy suunnittelevat tuulipuistoa Hailuodon lauttaväylän varteen. 25:llä kolmen megawatin voimalalla päästäisiin 75 megawatin kokonaiskapasiteettiin.

Ilmoita asiavirheestä