Perämeren satamajohtajat kuittaavat helmikuiseen lumihöttöön puheet satamien pudotuspelistä. Virallisesti kukaan ei sano sitä ääneen, mutta väitteet hupenevien rahtien aiheuttamasta satamien harvenemisesta nähdään paljolti yksityisajatteluna. Kemin satamajohtaja Reijo Viitala pukee asian sanoiksi toteamalla, että pudotuspelistä on puhuttu satamien yhteydessä niin kauan kuin hän on ollut mukana.
"Joku on aina halunnut palstatilaa sanomalla, että kymmenen vuoden tai muutaman vuoden päästä Suomessa ei ole kuin kymmenen satamaa", Viitala tuhahtaa. "Sen olen kuullut joskus 30 vuotta sitten ensimmäisen kerran, eikä satamien määrä kuitenkaan ole pienentynyt."
Kemin sataman osalta allekirjoitettiinkin melkein samoilla tulilla useiden kymmenien miljoonien eurojen investointiin liittyvä aiesopimus ja Raahessa on parhaillaan menossa miljoonainvestointi sataman vetokyvyn parantamiseksi.
Oulun satamajohtaja Kari Himanen ynnää, että Tornion takana on Outokummun terästehdas, Kemissä on Stora Enson sellutehdas ja Veitsiluodon paperitehtaat, Oulussa on paperitehtaat ja Raahessa Rautaruukin terästehdas. Alempana Kalajoen sataman takamaalla ei ole sataman synnyttänyttä teollisuutta. Pietarsaaressa on UPM:n tehtaat ja Kokkolassa vaikka kuinka paljon teollisuutta.
"Niin kauan kuin nämä tehdaslaitokset toimivat ja tuottavat, luulen että nämä satamat pysyvät pystyssä", Himanen uskoo.
Talous kuralla
Viennin raju romahdus hyvin lyhyessä ajassa puree pohjoisen satamiinkin, joilla menee nyt heikosti. Se näkyy muun muassa ahtauspuolen yt-neuvotteluina. Kemin Reijo Viitala muistuttaa, että satamilla on silti menossa investointihankkeita, joilla toimintaa pyritään kehittämään. Ne kuvastavat hänen mielestään satamanpitäjien uskoa siihen, että satama on tarpeellinen ja siihen kannattaa investoida.
"Tokihan tämä taloudellinen tilanne koskettaa kaikkia satamia niin Suomessa kuin muuallakin", sanoo Raahen satamajohtaja Kaarlo Heikkinen. "Me olimme Kari Himasen kanssa Arkangelissa ja kyllä sielläkin tuli esille, että talouden kriisi on leikannut kaikkia sektoreita myös täällä."
"Jos mietitään Perämeren satamien yhteistyötä, niin tietyllä tavallahan sitä on tehty pitkään, markkinointiyhteistyötä", Heikkinen tähdentää ja mainitsee esimerkkeinä Northlinkin sekä takavuosien Noverailin. "Jos aletaan miettimään satamien hallinnollista yhdistämistä, niin eihän se onnistu ennen kuin ne ovat yhtiöitä."
Himanen vahvistaa, ettei taloudellinen tilanne ole hääppöinen juuri tällä hetkellä.
Raahessa on terästehtaan toinen masuuni alhaalla. Kun raaka-ainetta tuotetaan puolet vähemmän, lähtee valmiita tuotteitakin puolet vähemmän. Oulussa Stora Ensolla puhutaan lomautuksista ja Veitsiluodolla on joku kone alhaalla. Outokummulla on rajusti ongelmia Torniossa. Alkuvuoden tarkat tilastot saadaan vasta helmikuun lopussa.
"Mutta miinuslukuja ne kaikki tulevat näyttämään."
Investoinnit loppuun
"Toivoa täytyy, että tämä kriisi jäisi mahdollisimman lyhyeksi", Kaarlo Heikkinen sanoo. "Tietenkin mietityttävät nämä isot investoinnit, mitkä meillä ovat meneillään. Ne viedään kuitenkin loppuun. Tuollainen laituri- ja satamainvestointi tehdään 50 vuoden tähtäimellä."
Kemin, Tornion, Oulun taikka Raahen sataman poistuminen kuvioista tarkoittaisi sitä, että niiden takana oleville tehtaille täytyisi tapahtua todella iso muutos, Reijo Viitala aprikoi.
"Tietenkin, jos Kemistä lopetetaan Stora Enson toiminta, niin silloin tietenkin voi kuvitella, että pudotuspeli on Kemin sataman osalta menossa ja joku muu satama tässä lähistöllä sanoo, että kyllä me hoidamme jäljelle jäävän liikenteen."