Talvimerenkulkua pohtivan seminaarin perusteella on selvää, että niin Merenkulkulaitos kuin satamatkin ovat uusien haasteiden edessä. Ongelmat eivät ainakaan näillä näkymin ole vähenemässä.
Suunta on selkeästi nähtävissä myös tilastoista. Perämeren kahdeksan sataman kokonaistavaraliikenne kasvoi 41,9 prosenttia vuosina 1990-2002. Raahen kaupungin satamakapteeni Kaarlo Heikkinen arvioi Perämeren tavaraliikenteen nousevan seuraavan puolenkymmenen vuoden aikana nykyisestä 18,5 miljoonasta tonnista 21,5 miljoonaan tonniin.
"Liikenteen arvioidaan kasvavan etenkin Torniossa, sama tilanne tuntuu olevan Pietarsaaressakin. Arviossani muiden Perämeren sataminen liikenne säilyy suurinpiirtein nykyisellä tasolla", Heikkinen perusteli laskelmiaan.
Ympärivuotinen liikenne aloitettiin vuonna 1972 ennen kaikkea metsä- ja metalliteollisuuden tarpeesta. Talvimerenkulun ongelmat eivät kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana ole muuttuneet juuri mihinkään. Uusia ongelmia ei Heikkisen mukaan ole ilmennyt, mutta vanhoissakin ongelmissa riittää edelleen ratkaisemista.
Taloudellisestikin kysymys on merkittävä, sillä esimerkiksi merisatamien satamanpitäjäin ja laivayhtiöiden lisäkustannukset vaihtelevat 10-20 miljoonan euron välillä talven ankaruudesta riippuen.
Suomessa
23 talvisatamaa
Tulevaan talveen Merenkulkulaitos valmistautuu ensimmäistä kertaa uudella organisaatiojaolla. Talvimerenkulun johtaja Ilmari Aro ei usko uudistuksen vaikuttavan liikenteen sujumiseen. Käytännössä talvimerenkulusta vastaava yksikkö ostaa jäänmurtopalvelujen tuottamisen perustettavalta varustamoyksiköltä eli tilaaja tilaa ja tuottaja tuottaa.
"Palvelutason seuraamiseksi meidän on itse keksittävä mittareita, jotta rahalla saadaan mahdollisimman hyvää palvelua vieläpä kustannustehokkaasti. Uusin osa uudistusta on se, että palvelu- ja laatutasoa valvotaan ja kehitetään."
Jos liikenne voimakkaasti kasvaa, on Aron mielestä muistettava, että Suomessa on 23 satamaa, joilla on oikeus toimia talvisatamina. Liikennerajoituksia käytetään enemmän liikenteen sujuvuuden säätelyyn. Viime talvi oli Perämerellä ensimmäinen, jolloin Merenkulkulaitos edellytti avustettavilta aluksilta tiettyä määrää lastia.
"Jos avustusmäärät kasvavat, jonotusaika pitenee."
Toinen hyvä tapa saada liikenne sujumaan, on kannustaa varustamoita hankkimaan hyvin jäissä kulkevaa kalustoa. Aron mielestä se kannattaa, sillä yhdestä kahteen paremmin jäissä kulkevaa laivaa vapauttaa jäänmurtajan muihin tehtäviin. Hedelmällisen Suomen ja Ruotsin jäänmurtoyhteistyön jatkaminen on merkittävä osa sujuvaa liikennettä.
Pohjoisten alueiden liikennettä kehitettävä
Euroopan parlamentin jäsenen Samuli Pohjamon (kesk.) mielestä Euroopan komission on valmisteltava tiedonanto pohjoisen liikenneverkostojen kehittämisestä.
"Siinä on huomioitava pohjoisen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, ohuet liikennevirrat sekä ankara talvi lumi-, jää- ja kylmyyshaittoineen."
Kun Euroopan laajuisen liikenneverkoston (TEN) uusia suuntaviivoja valmistellaan syksyn aikana, tulee Pohjamon mukaan huomioida myös Euroopan reunavaltioiden liikenteelliset ongelmat. Niitä ovat muun muassa saavutettavuus ja pitkä matka keskeisille markkina-alueille.
"Pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden ja Barentsin yhteistyön edistäminen vaatii riittävien liikenneyhteyksien kehittämistä myös kolmansiin maihin kuten esimerkiksi Norjaan ja Venäjään."
Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen toteuttama seminaari jatkuu Raahessa vielä keskiviikkona.