Pe­rä­me­ren ran­nik­koa on tut­kit­tu en­nen­kin

Perämeren rannikolla on oltu ydinvoima-asioissa liikkeellä ennenkin, mutta aivan toisenlaisella asenteella kuin Fennovoima nyt.

Perämeren rannikolla on oltu ydinvoima-asioissa liikkeellä ennenkin, mutta aivan toisenlaisella asenteella kuin Fennovoima nyt.

Neljä vuosikymmentä sitten ennakkoluulot atomivoimaa vastaan olivat niin voimakkaat, ettei asiasta uskallettu tiedottaa ennen kuin aivan viime vaiheessa. Siihen saakka tutkimukset hoidettiin salassa.

Suomalaisen ydinvoimalaitoksen historiaa selvittänyt professori Karl Erik Michelsen kertoo, kuinka 1960-luvulla Imatran voiman insinöörien tutkimukset verhottiin mökkimatkoiksi.

Tutkimusmatkailijat pukeutuivat tavallisiin retkivaatteisiin, eivätkä missään vaiheessa paljastaneet matkan todellista tarkoitusta.

Isänniltä kyseltiin kautta rantain alueiden maanomistusoloista ja myyntihaluista, mutta ei suinkaan voimalaitosta vaan "kesämökkikylää" varten. Aluksi mökkimatkoja tehtiin Kristiinankaupungin ja Uudenkaupungin välillä, mutta myöhemmin myös ylemmäs ihan Perämeren pohjukkaa myöten. Insinöörien salaisen mission tuottaman tiedon lisäksi tärkein kriteeri 1960-luvulla oli välimatka voimalaitoksen ja sähkön runkoverkon välillä.

Sen perusteella karttaan pyöräytettiin Kemi, Veitsiluoto, Halosenniemi, Martinniemi, Toppila, Raahe, Kalajoki, Himanka ja Kokkola. Muita tärkeitä seikkoja oli mahdollisuus rakentaa paikalle useampia voimaloita, sataman läheisyys -- reaktorin kuljettaminen oli hankalaa -- sekä sopiva maaperä ja meren läheisyys.

Kun tarpeelliset selvitykset oli enemmän tai vähemmän salassa tehty, vasta sitten lähestyttiin kunnanisiä ja tiedotettiin kuntalaisia. "Tässä mielessä aika on todella muuttunut", naurahtaa Michelsen.

Suomen ensimmäinen ydinvoimala päätettiin loppujen lopuksi rakentaa Loviisaan. Yli-insinööri Jorma Aurela kauppa- ja teollisuusministeriöstä tuntee vanhat selvitykset, vaikka ei suoralta kädeltä muistakaan, mitkä kunnat silloin olivat tapetilla. "Missään nimessä Perämeren alue ei ollut tuolloin listan kärjessä."

Nyt voimatilanne on erilainen, eikä kukaan enää voi Aurelan mielestä väittää, että Perämeren rannikko olisi huono paikka.

"Nyt vaan odotetaan sitä, onko Fennovoimalla todella esittää sellaisia kohteita, joissa myös paikalliset asukkaat hanketta kannattavat."

Ilmoita asiavirheestä