Pe­rä­me­ren perukan tuuli parasta

Perämeren pohjukka on lupaavinta seutua laajamittaiselle sähkön tuulivoimatuotannolle Merenkurkun ja Perämeren alueella, arvioidaan ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen tiistaina julkistamassa laajassa selvityksessä

Perämeren pohjukka on lupaavinta seutua laajamittaiselle sähkön tuulivoimatuotannolle Merenkurkun ja Perämeren alueella, arvioidaan ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen tiistaina julkistamassa laajassa selvityksessä.

Perämeren pohjukan etuna pidetään ennen kaikkea hyviä teknistaloudellisia edellytyksiä.

"Tuulet ovat tasaiset ja voimakkaat. Rakennettavuus ja meren pohjanlaatu ja syvyys ovat Perämerellä edullisempia kuin etelän rannikolla", kertoo kaavoituspäällikkö Olli Eskelinen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.

Merenkurkun ja Tornion välisellä alueella on edellytykset tuottaa tuulivoimalla kolmasosa koko Suomen sähköntarpeesta ja ympäristön rajoitukset huomioiden viidesosa.

"Eihän varmastikaan näin rakenneta, mutta paikoista se ei ole kiinni", toteaa suunnittelujohtaja Voitto Tiensuu Lapin liitosta.

Kaikkiaan Merenkurkun ja Perämeren rannikko- ja merialueilla on tuulivoimatuotannon lisärakentamisen kapasiteetiksi on laskettu jopa 5 400-7 600 megawattia. Tämä tarkoittaisi satojen uusien tuulivoimayksikköjen rakentamista.

Tuulivoiman tavoitteelliset tehot on mitoitettu kunkin alueen laajuuden mukaan, ja nyrkkisääntönä on pidetty kymmentä megawattia kilometriä kohti. Laskelmissa yhden voimalan tehoksi on oletettu kolme megawattia, johon ylletään piakkoin.

Eskelinen pitää laskennallisia lukuja suurina, sillä valtakunnallisena tavoitteena on pidetty 500 megawattia vuoteen 2010 mennessä. Tämäkin määrä on kymmenkertainen nykyisin käytössä olevaan tuulivoimatehoon verrattuna.

Selvityksessä arvioitiin myös tuulivoiman lisärakentamisen vaikutuksia ympäristöön.

"Suuria tuulivoimapuistoja on helpompi sovittaa Perämeren avariin ja tasaisiin näkymiin kuin saaristoalueelle", Eskelinen pohtii.

Maisemallisesti sietokykyisimpänä pidetään Raahen ja Oulunsalon välistä rannikkoa. Tuoreessa selvityksessä ei ole otettu huomioon, millaisia vaikutuksia tuulivoimapuistoilla olisi veteen, merenpohjaan ja eliöstöön.



Merelle kallista rakentaa


Lisärakentamisen ongelmana on se, että isot ja parhaat tuulivoima-alueet sijaitsevat kaukana merellä.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa merialueille sijoittuvien tuulivoima-alueiden kapasiteetti olisi yhteensä 3 500 megawattia ja rannikolle sijoittuvien kohteiden vain sata megawattia. Lapin merialueilla voitaisiin päästä yli 2 000 megawatin kokonaistehoon.

"Kustannuskysymyshän se on kaapeleiden vetämisen ja tekniikan osalta. Vielä ei ole löytynyt ratkaisua, miten tuulimyllyt kestävät talvella jääolosuhteita", Olli Eskelinen muistuttaa.

Etäällä mantereesta sijaitsevia alueita ei hänen mukaansa päästä rakentamaan vielä tällä vuosikymmenellä.

"Osa hankkeista on mahdollista toteuttaa kahdenkymmenen vuoden tähtäimellä", Eskelinen arvioi.

Voitto Tiensuu uskoo, että energiayhtiöt alkavat suunnitella laajamittaisia hankkeita lähivuosina.

Lähitulevaisuudessa pyritään laajentamaan nykyisiä rannikon tuulivoimapuistoja. Rakentamista voitaisiin kokeilla myös muutamilla merialueilla, joista Eskelinen pitää lupaavimpana Raahen edustaa. Tiensuun mielestä helppo "harjoittelukohde" olisi Tornion Röytän alue.

Lapin liitto aloittaa tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen syksyllä.

Ilmoita asiavirheestä