Eduskunnan käsittelyyn tulossa oleva esitys väylämaksuista poistaa pohjoisen satamilta sen uhan, joka niille olisi koitunut aiemmin valmistelussa olleista ehdotuksista.
Toimivat laivakuljetukset ovat Pohjois-Suomen elinkeinoelämän elinehto. Raahen, Oulun, Kemin ja Tornion satamien ympärivuotinen käyttö on edellytys sille, että raskasta vientiteollisuutta on voinut rakentua näihin kaupunkeihin.
Asioiden merkitystä osoittaa se, että Kemissä valmistuva Ajoksen sataman kohennus on Kemin historian suurin investointi.
Raahen meriväylän parantamiselle puolestaan on valtion ensi vuoden budjetissa tulossa kymmeniä miljoonia euroja. Reittiä Raaheen syvennetään ja Lapaluodon satamaa parannetaan, millä turvataan terästehtaan kuljetustarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Tämä oli niitä budjetin liikenneinvestointeja, jotka on yleisesti hyväksytty ilman mitään soraääniä.
Oulussakinkaavaillaan nykyisen kymmenen metrin syväväylän syventämistä metrillä ja kaupungin kolmen sataman kohentamista. Satamien yleissuunnitelmassa tämän kustannuksiksi on arvioitu 20 miljoonaa euroa.
Pohjoisen Suomen satamakaupungeissa siis katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Siihen nähden onkin outoa, että valmisteilla ollut uusi väylämaksujen määräytymisperuste näytti pitkään tekevän ympärivuotisen liikenteen pohjoiseen uhanalaiseksi.
Vielä toukokuussa liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä hahmotteli vaihtoehtoa, jossa maksut olisi määrätty aluksen jäissäkulkuominaisuuksia kuvaavan indeksin perusteella. Ajoksen sataman juhlissa torstaina arvioitiin, että tämä malli olisi nostanut Perämerellä väylämaksuja jopa 60 prosentilla.
Käytännössä se olisi tehnyt niin suuren loven pohjoisen meriliikenteen kannattavuuteen, että kuljetukset olisivat suuntautuneet kohti eteläisen Suomen satamia ja pohjoisen satamat olisivat näivettyneet. Tilanne olisi hyvin pian tullut kohtalokkaaksi myös alueen teollisuudelle, jonka kilpailukykyä kuljetuskustannusten kasvu olisi rokottanut ankarasti. Kyse on myös koko Suomen kilpailukyvystä, sillä Perämeren satamien kautta menee maailmalle yli 16 prosenttia maan vientiteollisuuden kuljetuksista.
Työryhmän ehdotus sai lausuntokierroksella ansaitsemansa täystyrmäyksen, ja lokakuun alussa hallitus teki tilanteessa ainoat oikeat johtopäätökset. Eduskunnalle esitetään nyt uutta lakia, jossa jääluokat säilyvät nykyiseen tapaan väylämaksujen määräytymisperusteena.
Tämä pitää tilanteen pääpiirteissään ennallaan. Jääluokat kannustavat varustamoita rakentamaan hyvin jäissä kulkevia aluksia, mitä toinen vaihtoehto ei olisi tehnyt.
Väylämaksuista on käyty keskustelua jo useita vuosia, ja eduskunnalla on lähiaikoina tilaisuus panna asialle lopullinen piste. Pohjois-Suomen kansanedustajien on kuitenkin tarpeen olla valppaina loppuun asti.
Myönteistä on, että epävarmuus talvimerenkulun edellytyksistä ei ole estänyt pohjoisen satamia katsomasta rohkeasti tulevaisuuteen. Meriliikenteen toimivuutta on turvattu investoinneilla väyliin ja laitureihin.
Jatkossa iso haaste on, kyetäänkö Venäjän liikenteen kauttakulkukuljetuksia vihdoin ohjaamaan myös pohjoisen satamiin. Tätä raide- ja meriliikenteen yhdistämistä on kaavailtu jo pitkään, ja Venäjän talouden kasvu voi antaa asialle uutta vauhtia. Lakiehdotukseen kuuluva 50 prosentin alennus kauttakulun maksuihin antaa hyvät edellytykset markkinoida pohjoisen satamia Venäjän suuntaan.