Pe­rä­me­ren ka­la­sa­ta­mat tukossa

Useimmat Perämeren rannikon veneily- ja kalasatamat kärsivät luonnon aiheuttamista ongelmista.

Yppäriläiset Juhani Haarakangas (vas.) ja Heikki Viljanmaa toivoisivat kalasataman väylän ruoppausta.
Yppäriläiset Juhani Haarakangas (vas.) ja Heikki Viljanmaa toivoisivat kalasataman väylän ruoppausta.

Useimmat Perämeren rannikon veneily- ja kalasatamat kärsivät luonnon aiheuttamista ongelmista.

Myrskyt ovat tuoneet kalasatamien suulle ja aallonmurtajien ylimääräistä hiekkaa, joka tukkii satamaan johtavat väylät. Jokisuiden satamissa virtaamat tuovat ylimääräistä kiintoainetta väylien tukkeeksi.

Pyhäjoen kunnanjohtaja Mauno Peltoketo myöntää, että kunnan neljästä kalasatamasta kolmessa on luonnon aiheuttamia ongelmia.

Hiekka tukkii sisääntuloväyliä Yppärin vanhassa, Tervon ja Parhalahden kalasatamissa, Elävisluodon kalasatama on käytännössä ainoa, jossa tällaista ongelmaa ei ole.

Toinen käytännön ongelma on se, että kunnalla ei yksin ole varoja pitää kalasatamia ja niiden ympäristöjä kunnossa.

Ainoa mahdollisuus Peltokedon mielestä on varata Perämeren kalasatamien kunnostukseen varoja maakuntaohjelman kautta, jolloin hankkeisiin olisi mahdollista hakea EU-rahoitusta esimerkiksi EAKR-varoista.



Satamat tärkeitä
monille


Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen osastopäällikkö Eero Merilä on Peltokedon kanssa samaa mieltä. Jostakin pitäisi löytyä rahoitusta satamien väylien kunnostukseen, tehtyjä isojakin investointeja ei pitäisi päästää rappeutumaan.

"Veneily- ja kalasatamilla on matkailullista, kalataloudellista ja paikkakunnan asukkaiden virkistyskäyttöön liittyvää merkitystä", Merilä muistuttaa.

Aikoinaan merenkulku- ja työvoimahallinto sekä TE-keskus rahoittivat veneily- ja kalasatamien rakentamista.

Merilän mukaan vielä viime vuosikymmenellä ja vuosituhannen vaihteessa kunnostustöihin saatiin työllisyysvaroja, mutta nyt niitäkään ei ole käytettävissä. Silloin melkein kaikki veneily- ja kalasatamat ehdittiin peruskorjata.



Yppärissä ongelmia
on ollut jo vuosia


Yppärin kalastajainseuran rahastonhoitaja Juhani Haarakangas kertoo vanhan kalasataman väylän olleen jo vuosia tukossa. Aallonmurtajan kupeeseen väylälle on kertynyt niin paljon hiekkaa, että isommilla veneillä ei pääse satamaan eikä satamasta pois. Hänen mielestä ainoa kunnollinen tapa avata väylä olisi imuruoppaus.

Elävisluodon satama on kyllä käytössä, mutta kiinteät ja korkeat laiturirakenteet eivät sovi pienemmille veneille.

Vanha kalasatama on suojaisa ja kelluvine laitureineen erinomainen erityisesti pienveneiden pitopaikaksi.

"Veneitä satamaan kyllä riittäisi", uskoo rahastonhoitaja Haarakangas.

Toinen kalasataman ongelma ovat purkukelpoiset vanhat kalamajat, joista osaa ei ole käytetty vuosiin ja osasta ovat katotkin romahtaneet.

Ilmoita asiavirheestä