Perämeren metsästäjät ja kalastajat ovat huolissaan EU-komission kaavailemasta hyljetuotteiden kaupan kieltämisestä Euroopan Unionin alueella.
Raahen seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Urho Kortesalo ja Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen muistuttavat, että hylkeenmetsästyksellä on erittäin suuri merkitys Perämeren alueen kalakannoille ja kalastajille sekä metsästäjille.
"Jos metsästys kielletään, sillä viedään kalastajien elinmahdollisuudet. Se olisi kauhea isku ja katastrofi Pohjois-Suomelle", Kortessalo selventää.
Hyljekannan nykyisellään säilyttämiseksi ja pienentämiseksi kaupallista pyyntiä pitäisi Oikarisen mielestä mieluummin edistää.
"Muutoin kannan rajoittamiseen ja pienentämiseen ei saada riittävästi metsästyspainetta aikaiseksi."
Nykymetsästyksellä kanta ei pienene
Hylkeiden metsästystä pitäisi Kortessalon mielestä metsästystä lisätä Perämeren alueella, jossa hyljekanta on kasvanut erittäin voimakkaasti.
"Nykyisellä metsästyksellä kantaa ei ehditä harventaa, täytyy tapahtua joku luonnonkatastrofi ennen kuin kanta heikkenee", Kortessalo laskeskelee.
Raahelainen hylkeitä metsästävä harrastajakalastaja Mikko Kankaanpää pitää jo nykyistä lupamäärää aivan liian pienenä suhteessa hyljekantaan.
Riistanhoitoyhdistyksen Yppärin ja Pattijoen väliselle alueelle lupia on yhteensä 20 kappaletta, jotka jaetaan tasaisesti metsästäjien kesken. Kankaanpää lisäisi lupamäärään yhden nollan perään.
"Rysämiehet löytävät pyydyksistään lähes sata hyljettä, harmaahylkeitä eli halleja ja norppia. Se kertoo hyljekannan lisäksi kuinka paljon ne haittaavat kalastusta", Kankaanpää selventää.
Pyyntikausi näyttää
nyt hyvältä
Kahden edellistalven aikana hylkeiden pyyntimäärät ovat romahtaneet. Huonon jäätilanteen vuoksi hylkeet ovat Kankaanpään mukaan laumoittain siirtyneet Ruotsin puolelle.
"Täällä ei ole näkynyt kuin muutama harmaahylje. Yleensä kevään aikana on saatu noin kymmenen hyljettä, nyt kahteen kauteen ei ole syntynyt edes ampumatilannetta."
Nyt 16. huhtikuuta alkavalle hylkeiden metsästyskaudelle tilanne näyttää Kankaanpään mukaan aivan toisenlaiselta. Pyyntikaudesta ainakin näyttää tulevan hyvä.
Kalastajana Kankaanpää pitää norppaa enemmän kalastusta haittaavana tekijänä, koska se harmaahyljettä enemmän paikallaan pysyvänä aiheuttaa ongelmia kesät talvet.
Norpan rauhoitus
muutti metsästystä
Ensimmäisen kerran Kankaanpää metsästi hylkeitä jo 16-vuotiaana, mutta perinteinen ajopuupyynti loppui, kun norppa rauhoitettiin. Nyt pyyntiin lähdetään isolla veneellä, jolla ajetaan noin kilometrin päähän harmaahyljelaumasta.
Laumaa lähestytään pienellä veneellä. Pyynnissä käytetään järeämpiä, raskaampia aseita, sillä kohteeseen pitää osua kerralla kuolettavasti. Muuten saalis katoaa mereen.
"Hylkeenpyyntivälineet teen itse ja olen tehnyt niitä muillekin. Tälläkin hetkellä työn alla on muutama väline."
Muutaman pyytäjänkin hän on ehtinyt kouluttaa. Yppärin ja Pattijoen välisellä alueella on noin kaksikymmentä pyytäjää, Kalajoelta metsästäjiä löytyy enemmän.
Kankaanpään perheessä hylkeenlihasta ja maksasta osataan tehdä herkullista syötävää, nahkoista on tehty perheenjäsenille vaatteita.