Kolumni

Pe­rä­me­ren ener­gia­ran­nik­koon ko­kei­le­mi­sen ar­voi­nen visio

Raahen seutukunnasta haaveillaan energistä ja sähköistä aluetta, ihan kirjaimellisesti. Kyse ei ole tällä kertaa pelkästään kuntamarkkinointiin liittyvistä mainospuheista ja mielikuvista energisestä rannikkoseudusta, vaan ihan oikeasti pistorasiasta tulevasta sähköstä.

timo.myllykoski@kaleva.fi

Raahen seutukunnasta haaveillaan energistä ja sähköistä aluetta, ihan kirjaimellisesti. Kyse ei ole tällä kertaa pelkästään kuntamarkkinointiin liittyvistä mainospuheista ja mielikuvista energisestä rannikkoseudusta, vaan ihan oikeasti pistorasiasta tulevasta sähköstä.

Olemassa oleva mahdollisuus Fennovoima Oy:n suunnitteleman ydinvoimalaitoksen sijoittumisesta Pyhäjoen Hanhikiven alueelle ja tuulivoimayhtiö Rajakiiri Oy:n tavoite rakentaa Raaheen peräti sadan tuulimyllyn tuulivoimapuisto ovat saaneet ajatukset luistamaan. Aiemminkin rohkeita ja ennakkoluulottomia avauksia tehnyt Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on jo ennättänyt lausumaan ääneen ajatuksen energiaseutukunnasta, ja laajemminkin kokonaisesta Perämeren energiarannikosta.

Elinkeinorakenne Raahen seutukunnassa nojaa edelleen turhankin jyrkässä etukenossa tehtaan piippuihin. Toki Raahessa ja naapurikunnissa tehdään ja tuotetaan paljon muutakin kuin terästä ja teräksestä, mutta siitä huolimatta teollisuus tekee alueesta tänäkin päivänä yhden koko maan erikoistuneimmista seutukunnista. Muiden sektoreiden prosenttiosuudet koko elinkeinorakenteesta laahaavat liian pienillä lukemilla.

Kaupunginjohtajan keskusteltavaksi tarjoama ajatus energiaseutukunnasta tähtää nimenomaan alueen elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Tässä visiossa energia voisi kasvaa uudeksi elinkeino- ja tutkimusalueeksi teräksen ja tietotekniikan rinnalle.

Mahdollisen ydinvoimalan lisäävä vaikutus muun muassa työpaikkojen ja verotulojen määrään on arvioitu huomattavaksi. Rajakiirin suunnittelema, Suomen suurimpiin lukeutuva 500 megawatin tuulivoimapuisto ei yllä samoihin lukemiin. Sadan nykyaikaisen tuulimyllyn ylläpito- ja huoltotöiden uskotaan kuitenkin tuovan lisää työtä myös Raahen alueen ihmisille ja yrityksille.

Mitä uutta visioissa siintävä, energian ympärille kietoutuva tutkimus- ja kehittämistoiminta puolestaan alueelle poikisi? Siihen ei takuulla kenelläkään ole vielä vastausta annettavana.

Tässä vaiheessa täytyy muistaa ydinvoimalaitoksen ja sadan myllyn tuulivoimapuiston olevan Raahen rannikkoalueella vasta havainnekuvissa. Samalla täytyy kuitenkin muistaa sekin, että Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia tavoittelee maakuntaan vuoteen 2020 mennessä 2 500 megawatin ydinvoima-, 600 megawatin tuulivoima- ja 200 megawatin vesivoimatuotantoa.

Visioita ja ajatuksia energian suomista mahdollisuuksista on kuitenkin syytä heittää ilmoille nimenomaan jo nyt. Varsinkaan kunnilla ei ole nykyisessä tilanteessa varaa jättää yhtäkään tarjolla olevaa mahdollisuutta selvittämättä.

Uusien työpaikkojen, ja etenkin kokonaisten elinkeinosektorien luominen alueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi ei pidättelemällä onnistu. Kilpailu kuntakentällä on entistä kovempaa. Siinä kilpailussa vain nopeimmat pärjäävät ja röyhkeimmät menestyvät.

Ajatus samalla rannikolla ja vielä samassa seutukunnassa olevan ydin- ja tuulivoimatuotannon saattamisesta keskinäiseen kanssakäymiseen ja keskusteluun tutkimustyön merkeissä on käsittelemisen arvoinen asia. Energiayhtiöidenkin luulisi löytävän visiosta itseään hyödyttäviä näkökulmia. Toki asian konkretisoituminen edellyttää ensin tukun rakentamispäätöksiä.