Perämeren satamat haluaisivat avata nykyisen jäänmurtosopimuksen, ja lisätä sopimuksen piiriin yhden murtajan.
Lapissa on käynnistymässä muun muassa suuria kaivoshankkeita, jotka lisäävät merirahteja ja edellyttävät sujuvaa liikennettä. Perämeren satamissa nähdäänkin välttämättömäksi tehdä sopimus kahdeksannesta murtajasta.
Perämeren satamien neuvottelukunta otti keskiviikkona kantaa Merenkulkulaitoksen ja Varustamoliikelaitos Finstashipin kesäkuun alussa allekirjoittamaan kaksivuotiseen jäänmurtosopimukseen.
Sopimukseen liittyy optio kahdesta lisävuodesta. Sopimus pitää sisällään kaikkien viiden perinteisen jäänmurtajan ja kahden monitoimimurtajan käytön talviaikaisen merenkulun turvaamiseksi.
Perämeren satamien mukaan tavallisena jäätalvena Perämerelle liikenisi vain kolme murtajaa, mutta se olisi riittämätön määrä hoitamaan satamaliikenteen avustamisen Vaasan yläpuolisella merialueella.
Satama kriittinen solmukohta
"Jos liikenne kasvaa, lisämurtajia tarvitaan", alueluotsivanhin Timo Karjula Perämeren luotsausalueelta sanoo.
Karjula viittaa muun muassa tuleviin kaivoshankkeisiin, joihin erityisesti Ajoksen satama Kemissä parhaillaan valmistautuu. Satamajohtaja Reijo Viitalan mukaan yksi kriittinen kohta logistiikkaketjussa on juuri talviliikenteen hoitaminen.
Ajoksessa on aloitettu yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi liikenteen kasvun varalta.
Lähimpänä toteutumistaan on Northland Resourcesin rautakuljetukset Ajoksen kautta maailmalle.
Aiesopimus on jo alkuvaiheen kuljetuksista, mutta määrät saattavat nousta jopa kymmeneen miljoonaan tonniin vuodessa. Kemissä varaudutaan myös Soklista tulevaan rahtiralliin.
"Kaikkiaan tähtäämme 18 miljoonan tonnin kapasiteettiin. Siinä olisi jo pelivaraakin", Viitala kertoo.
Malmikuljetukset määrittävät investointeja
Malmikuljetukset mullistaisivat sataman nykyisen liikenteen: Muutoksia varten tarvitaan pitävät suunnitelmat ja ympäristövaikutusten arvioinnit.
Ensimmäiset rikastekuormat on määrä tulla kiskoja pitkin 2011. Silloin yvien pitäisi olla kunnossa rakennuslupien hakemista varten.
Tulevista tonneista riippuu, kuinka suuria investointeja satamassa tarvitaan. Sataman ja tavarankäsittelyn investointihaarukka on 50-120 miljoonaa euroa. Tästä puolet maksaisi satama ja toisen puolen operaattori. Valtion kontolla olevan syväväylän ruoppaaminen maksaa syvyydestä riippuen aina noin 130 miljoonaan euroon saakka. Tällä hetkellä väyläaluetta kartoitetaan sopivien linjauksien löytämiseksi.
Toiveikkaimmin Viitala odottelee lopullisia vahvistuksia länsikairan rautakaivoksista. Pörssikurssitkin ovat seurannassa. "Teräksessä näyttää olevan pieniä hyppäyksiä ylöspäin", satamajohtaja iloitsee.