Pe­rä­me­rel­lä piilee oma Ga­la­pa­gos

Meillä on Perämeren rannikolla käsissämme jotain, mitä kenellekään muulla maailmassa ei ole. Mutta harva siitä on kuullut, eikä sitä ole osattu juurikaan hyödyntää.

Perämeren aallot tyrskyvät voimalla rantaan Iin Röytässä.
Perämeren aallot tyrskyvät voimalla rantaan Iin Röytässä.
Kuva: Teija Soini

Meillä on Perämeren rannikolla käsissämme jotain, mitä kenellekään muulla maailmassa ei ole. Mutta harva siitä on kuullut, eikä sitä ole osattu juurikaan hyödyntää.

Maa kohoaa maapallolla vain muutamassa paikassa. Ja kaikkiallla muualla alueet ovat joko tundraa tai jäätikköä. Meillä maankohoaminen luo ainutlaatuisen ilmiön ihmisten silmien eteen, kun meren pohja muuttuu metsäksi.

Erityisesti vaativalle luontomatkailijalle Perämeri olisi oiva tutustumiskohde. Mahdollisia kävijöitä voisi olla tuhansittain. Metsähallituksen suojelubiologi Päivi Virnes muistuttaa, että pohjoisen kansallispuistoissa luontomatkailijoita käy kymmeniä tuhansia vuodessa.

"Se osoittaa, että luontomatkailusta kiinnostuneita on. Perämeren mahdollisuudet ovat markkinoinnista kiinni", Virnes sanoo.

Oulun matkailupalveluiden yhteyspäällikkö Matti Bäckström sanoo, että saarista on hyödynnetty vain suurinta, Hailuotoa. Hän myöntää, että luontomatkailussa on käyttämättömiä mahdollisuuksia.

"Esimerkiksi lintumatkailusta puhuttiin 1980-luvulla, että siinä on mukana niin pieni joukko, ettei kukaan ole siitä kiinnostunut. Nyt se on ihan oikea bisnes."

Bäckströmin mukaan Oulun seudun matkailubisnes ei ole osannut vielä hyödyntää pienempiä saaria.

"Meillä saaristo ei ole niin komea kuin Vaasassa tai Turussa."

Ilmoita asiavirheestä