Perämerellä vallitsee Merentutkimuslaitoksen mukaan vuodenaikaan nähden normaali tilanne. Tutkija Jouni Vainio jääpalvelusta luonnehtii tilanne tyypilliseksi tämän ajan talveksi.
Raahen pohjoispuolella kiintojäät ovat yli puolen metrin paksuisia ja eteläpuolella ne ovat alle puolen metrin. Merentutkimuslaitoksen havaitsijoiden mukaan virta- ja salmipaikoissa alkaa olla jossakin jo avopaikkoja. Vainion mukaan paksuimmat kiintojäät saattavat olla paikoin 60-70 senttimetriä paksuja.
"Toki sieltä aina löytyy varmasti paksumpaakin jäätä, mutta se on yleensä sellaista jäätä, joka on alkutalvesta päässyt ajautumaan päällekkäin. Jos sanoo, että jää on vain 60 senttimetriä paksua, niin joku pilkkijä sanoo, että kairanvarsi ei riittänyt."
Ulapalla Pietarsaaresta pohjoiseen on hyvin tiivis jääkenttä, mutta Ruotsin rannikolla on leveähkö railo - hannuhanhet saavat taas ajella avovedessä.
"Ulapalla on alle 40 senttimetristä jäätä Nahkiaisen tasolle ja siitä pohjoiseen ulapankin jää on puolen metrin molemmin puolin. Aika ahtautunut kenttä, jossa on siellä täällä halkeamia."
Luotsi Juha Korpisuo Raahen luotsiasemalta ei enää suosittele merenjäällä liikkumista. "Siellä on sellaista rikkonaista lautasjäätä. Jäällä ei ole turvallista liikkua, sillä siellä voi äkkiä humpsahtaa."
Virtaamat lisääntyvät
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan sään lämpeneminen ovat kääntäneet jokien virtaamat ja vedenkorkeudet nousuun Pohjois-Pohjanmaan Oulujoen eteläpuolisissa vesistöissä ja kääntyvät viikonvaihteessa nousuun myös Oulujoen pohjoispuolisissa joissa.
Lumen vesiarvot olivat sulamiskauden alkaessa alueen eteläosan vesistöissä lähellä ajankohdan normaaliarvoja ja pohjoisosan vesistöissä 20 prosenttia ajankohdan normaaliarvoja alhaisempia.
Vesistöennusteiden mukaan tulvahuiput ajoittuvat huhtikuun loppupuolelle alkaen ensi viikon puolivälistä Kalajoelta pohjoiseen päin. Tulvahuiput ovat noin viikon keskimääräistä aikaisemmassa, mutta niiden odotetaan jäävän keskimääräisiksi. Jääpadot voivat vaikeuttaa jokien tulvatilannetta.
Rakennuttamispäällikkö Reino Enbuske luonnehtii tilannetta tällä hetkellä enemmän odottavaksi. Jos nyt tulee pidempi lämmin jakso ja useamman päivän kestävä vesisade, saattavat jäät lähteä jokivesistä nopeammin, mutta jos yöllä on pakkasta, niin auringonpaisteesta huolimatta sulaminen on hitaampaa. Silloin vesi myös ehtii painua maaperään ja painanteisiin.
Juoksutuksista apua
Jäiden sulaminen jokivesissä ei Enbusken mukaan ole lähtenyt vielä oikein käyntiin, sillä jäätä on kaikissa joissa Oulujokisuuta lukuunottamatta. Jäiden lähtemisen ennustaminen on myös hyvin vaikeaa, koska lämpötila vaikuttaa nopeuteen.
Pyhä- ja Siikajokien jäiden Enbuske varovaisesti arvioi lähtevän huhtikuun lopulla. Pohjoiseen mentäessä arviot liikkuvat huhtikuun lopun ja toukokuun alun seudulla.
Poikkeuksia ei ole odotettavissa, mutta Enbusken mielestä pohjoisen vesistöt ovat alttiita jääpatojen muodostumiselle.
Ennakkotoimenpiteenä jäätä on sahattu Kalajoella Alavieskan keskustassa ja Nivalassa Malisjoen alaosalla. Pääsiäisen aikaan Kalajokeen on myös juoksutettu altaista vettä.
Enbusken mielestä ensimmäisten kokemusten perusteella juoksutukset voisivat olla säännöstellyissä vesissä yksi vaihtoehto ongelmien ehkäisemiseksi.