Pe­rä­kam­ma­rin pojat tal­vi­su­lun tieltä jokeen

Muutama pieni taimen ja joitakin kirjolohia pyöriskeli vielä maanantaina päivällä Merikosken kalatien mutkissa, kun Oulun Energian miehet jo laittelivat kalatietä talvikuntoon.

Merikosken kalatien huollosta ja ylläpidosta vastaava Ahti Sipola asetteli maanantaina paikoilleen levyjä, joiden avulla vedenpinta saadaan pysymään talven aikana riittävän korkealla.
Merikosken kalatien huollosta ja ylläpidosta vastaava Ahti Sipola asetteli maanantaina paikoilleen levyjä, joiden avulla vedenpinta saadaan pysymään talven aikana riittävän korkealla.
Kuva: Tapio Maikkola

Muutama pieni taimen ja joitakin kirjolohia pyöriskeli vielä maanantaina päivällä Merikosken kalatien mutkissa, kun Oulun Energian miehet jo laittelivat kalatietä talvikuntoon.

"Sinne jää aina jonkin verran niitä peräkammarin poikia", kaupungin kalabiologi Kari Hanski veisteli.

Lienevätkö nämä yksilöt laiskistuneet kesken nousun - yhtä kaikki ne siirrettiin ihmisvoimin ylös jokeen jatkamaan polskimistaan. Seuraavan kerran eväkkäillä on kalatielle asiaa ensi toukokuussa, kun reitti jälleen avataan.

Kalatietä ei pidetä talven aikana vedettömänä, vaan jääkannen alla virtaa vesi.

Vedenpinta padotaan levyjen alla korkealle. Toimenpiteellä estetään roudan aiheuttamat vauriot.

Virtaama on kuitenkin hyvin pieni. Kalatien huollosta ja ylläpidosta vastaava Ahti Sipola Oulun Energialta kertoo, että vettä juoksutetaan talven ajan vain 50 litraa sekunnissa, kun sitä kalatien ollessa auki virtaa 1 200 litraa sekunnissa.


Merikosken kalatie
mahdollistaa kalojen nousun merestä voimalaitoksen ohi Oulujoen yläjuoksulle. Tämän vuoden osalta luvut kalojen liikennöinnistä kalatiellä eivät vielä ole täysin tarkkoja, mutta lohia on noussut lähemmäs 300.

Kari Hanskin mukaan tämä on yli kaksi kertaa sen verran kuin vuonna 2006. "Mahdollisia syitä on kaksi: joko kalastus ei ole ollut niin tehokasta tai istutukset ovat tuottaneet enemmän kalaa kuin ennen", hän sanoo.

Vuoden 2004 lukemista ollaan silti vielä selvästi jäljessä, sillä tuolloin kalatietä pitkin nousi yli 400 lohta.

Kalatietä käyttävät myös meritaimen, lahna, ahven, kirjolohi ja särkikalat.

Ilmoita asiavirheestä