Juho Mehtälä, 12, virkkaa takapuolen alustaa hyvästä syystä. Nivalan jäähallin penkit ovat nimittäin kalseat, vaan kohta äidin ei tarvitse enää palella odotellessaan poikaa harjoituksista.
”Tämän tekemiseen ei mene enää kauan”, Mehtälä vakuuttaa.
Kuudesluokkalaisen pojan käsissä syntyy monta muutakin tekstiilityötä: vaikka kännykkäkotelo tädille, pipo itselle tai t-paita. Langat ja kankaat ovat tulleet tutuiksi jo kauan sitten.
”Mummo opetti minut virkkaamaan, kun olin esikouluikäinen”, Juho Mehtälä kertoo.
Kaikkia poikia eivät mummot opeta, mutta koulussa tekstiilityöt tulevat tutuiksi.
Tekstiiliopettajaliiton puheenjohtajan Tarja Latikka-Tennilän mukaan ennakkoluulot ja nuiva asenne karisevat pojilta äkkiä, kunhan he saavat opetusta.
”Pojat ovat yhtä innokkaita tekemään tekstiilitöitä kuin tytötkin, eikä heidän taidoissaan ole mitään eroa tyttöihin nähden. He oppivat ja osaavat yhtä hyvin”, Latikka-Tennilä sanoo.
Juho Mehtälä huomauttaa, että sama pätee teknisiin töihinkin: ”Yhtä lailla monet tytöt innostuvat puutöistä.”
Intoa tekstiilitöihin riittää ainakin Mehtälällä. Vajaan parinkymmenen kilometrin matka jääkiekkoharjoituksiin saattaa hujahtaa virkkuukoukkua heiluttaen.
”Yleensä minä virkkaan vapaapäivinä ja sängyssä ennen kuin menen nukkumaan, joskus aika myöhäänkin”, Mehtälä virnistää.
Seuraavaksi nuorukainen aikoo opetella kutomaan. ”Jussi-kuvioiset sukat ovat suunnitelmissa. Ja kun opin kutomaan, voisin tehdä ainakin lapaset, säärystimet ja pipon”, Mehtälä ilmoittaa.
Vaan mikä ihme niissä tekstiilitöissä viehättää? Parikymmentä vuotta sitten poikia sai patistaa välillä karttakepin kanssa ompelukoneen ääreen, että pakollinen puolen vuoden tekstiilityöjakso tuli suoritettua. Nyt innostusta riittää kotiin asti.
”Se on vaan mukavaa. Siinä saa tehdä työtä aivan omissa ajatuksissaan.”
Mielikuvituksellisten pipojen tultua muotiin moni nuori poika tai tyttö on virkannut niitä itselleen ja kavereilleen. Mehtälän virkkuuvisioissa on paljon muutakin.
”Olisihan se mukavaa, jos joskus kaikki vaatteet olisivat itse tekemiäni.”
Tekstiilitöiden lisäksi myös puutyöt maistuvat nuorukaiselle. Haaveammatti ei kuitenkaan ole puuseppä tai vaatturimestari. ”Minusta tulee maanviljelijä”, kuudesluokkalainen tietää.
Uudesta navetasta haaveileva nuori mies uskoo, että sekä puu- että tekstiilitöistä on hyötyä maanviljelijän työssä.
”Käsitöissä tulee sorminäppäryyttä, ja sitä tarvitaan maatalon askareissa”, Mehtälä puntaroi.