Jutut. Pentti Haanpään tekstistä dramatisoinut ja ohjannut Juha Hurme. Rooleissa Keski-Pohjanmaan kulttuuriopiston näyttelijälinjalaiset sekä Harri Koivistoinen, Pasi Lappalainen, Tomi Alatalo, Jouni Rissanen, Tiina Tenkula ja Heli Otra-aho. Ensi-ilta 1.7.
Juha Hurmeen ohjaama Jutut-näytelmä on kahdeksan episodin kooste Haanpään laajasta novellituotannosta.
Pussisen suulas ja työteliäs akka on Hurmeen käsittelyssä monistunut kahdeksaksi. Kun nämä juurevat "kantaäidit" lähestyvät yleisöä yhtenä rintamana on näky komea. Pussisen akka on koko hedelmällisen ikänsä kantavana, mutta se ei saa työntekoa haitata.
Kaikilla pikku-Pussisilla on nälkäinen suu, "johon painuu ja josta myöskin tulee ulos äänenväkeä."
Juttujen hahmot ovat Pussisen akan tavoin melkein kaikki työteliästä väkeä, elleivät sitten ole niljakkaita ketkuja, kuten Kohtaukset-novellin talohuijarit. Sen operettisovitus poikkeaa muista, mieleen tulvahtavat 70-luku ja Chydenius. Tämä korostaa myös Haanpään yhteiskuntasatiiria, jonka seuraamukset hän sai kipeästi kokea.
Musiikki raikaa esityksessä muutenkin, episodien välissä kuullaan Marianne Oivon, Saana Kalevan ja Henna Rahikaisen esittämiä kupletteja. 1900-luvun alun kuplettitähden, Haapavedellä syntyneen Pasi Jääskeläisen kappaleet soivat hienosti Oivon moderneina sovituksina.
Ihminen ei ole Haanpäällä monesti elukkaa kummempi, viisainkin yksilö voi muuttua vikisevän rotan kaltaiseksi, kuten Atomitutkija Fulmarin tapauksessa. Arkitodellisuudesta vieraantunut tiedemies Fulmari (Mikko Timonen) luhistuu kohdattuaan entisen koulukaverinsa, Tomi Alatalon mainiosti esittämän Edmunt Hauntin.
Eläimellisiä voivat olla myös nälkäiset tukkijätkät taistellessaan viimeisestä sillipalasta. Esitys kasvaa myös kirjaimellisesti uusiin ulottuvuuksiin: läsnä ovat elämän rujo absurdius ja koskettava ihmiskohtalo.
Koskettavuutta ei uuvu myöskään Suomeen taikka kämpille -tarinasta, jossa Amerikkaan lähtenyt metsätyömies kärsii pelihimosta, panoksena on vuoden palkka. Jutut tuo esiin humoristi-Haanpään, mehevän sanankäyttäjän ja taitavan ihmiskuvaajan.
Saattaa olla, että huumori välillä peittää alleen alkuperäistekstin tunnelmia - tovin olisi malttanut viivähtää vakavimmassakin tunnelmissa.
Tulkinta on kaukana kornin silotellusta nostalgiasta. Esityksen virkistävältä vaikutukselta on vaikea välttyä.
Jutut Piippolassa Leskelän nuorisoseuralla ma 4.7. klo 21, ti 5.7., to 7.7. klo 21.30 ja su 10.7. klo 20.