Siperia opettaa, lohkaisi Esko Aho pääministeriaikoinaan. Jos Yhdysvaltain puolustusministeriössä Pentagonissa laadittua ennustetta lukee, useimmilla meistä on vielä tilaisuus päästä kokemaan, mitä se Siperia varsinaisesti opettaa. Eikä tarvitse lähteä Uralin taakse sitä etsimään, se nimittäin tulee itse tänne.
Pentagonissa laadittiin vuosi sitten arvio siitä, mitä mahdollinen äkillinen ilmastonmuutos saa aikaan Yhdysvaltain turvallisuudelle. Kun tämä paperi viime kevättalvella vuosi julkisuuteen, se herätti maailmalla jonkinasteista kohua. Pentagon itse tyynnytteli asiaa sanoen, että arviot ovat pitkälti spekulaatiota, mahdollisuuksien puntarointia ja kärjistyksiä. Suomeen uutiset eivät juuri levinneet.
Raporttia ei kuitenkaan ole mitenkään haudattu ö-mappiin. Esimerkiksi suomalaisille kansanedustajille on esitelty sitä, kun he ovat vierailleet Naton elimissä. Niin ei tehdä, jos sisältöä pidetään aivan turhanpäiväisenä.
Koko raportti on, tietysti, löytänyt tiensä internetiin, ja se on hurjaa luettavaa.
Lähtökohtana on, että ilmaston meneillään oleva lämpeneminen aiheuttaa äkillisen häiriön Golf-virran toiminnassa. Grönlannin eteläpuolella oleva "pumppu" on koko planeetan merivirtojen solmukohta, ja sen tiedetään historiassa ennenkin sammuneen äkisti. Sen toiminta perustuu makean veden, suolaisen veden ja lämpötilojen tiettyyn tasapainoon.
Syyskuun alussa Grönlannissa pidetyssä arktisten parlamenttien kokouksessa kerrottiin alustavia tietoja marraskuussa julkaistavasta laajasta ilmastoraportista (Kaleva 5.9.). Havainnot kertovat, että arktinen ilmasto lämpenee paljon muita alueita nopeammin, että Grönlannin jäätiköt sulavat paljon odotettua nopeammin, että "merivirtapumpun" hidastumisesta on jo merkkejä, ja että mikään tietokoneohjelma ei tällä hetkellä pysty ennustamaan tuon pumpun käyttäytymistä muuttuvissa oloissa.
Toisin sanoen Golf-virran äkillisen seisahtumisen mahdollisuutta ei nykytiedolla voi sulkea pois. Sen todennäköisyydestä ei löydy luotettavia arvioita, mahdollista se on.
Tätä asiaa tutkitaan parhaillaan kuumeisesti, ja kuulemma tällä kertaa tiedemiehiltä ei kerrankin puutu rahoitusta. Huolestuneilta hallituksilta on tullut rahoitusta tutkijoille riittämiin. Pulma on vain siinä, miten saataisiin kysymysten sijaan myös vastauksia.
Pentagon arvioi, mitä tästä pahimmillaan seuraisi. Sen vertailukohtana on, mitä tapahtui merivirtojen tehdessä lakon 8 200 vuotta sitten. Silloin ilmakehän lämpenemistä seurasi äkillinen jäähtyminen. Tehty ennuste sijoittaa tämän nyt vuosille 2010-2020, siis aivan kulman taakse.
Pohjois-Euroopassa keskilämpötila laskisi kymmenessä vuodessa useilla asteilla. Sateet vähenevät 30 prosentilla, tuulet kasvavat. Etenkin kuivuus aiheuttaa tuhoja. Viiden vuoden jälkeen karu viileä ilma leviää eteläiseen Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
"Vuosikymmenen loppuun mennessä Euroopan ilmasto muistuttaa Siperiaa", tutkijat toteavat. Suomi olisi tässä tapauksessa Siperian pohjoisosissa, eniten koeteltuja alueita.
Kaiken tämän seurauksena jo vuonna 2012 meneillään on vahva muuttoliike pohjoismaista etelään. Ongelmat ruoka-, vesi- ja energiahuollossa ravistavat EU:ta sisältäpäin. Venäjä lähestyy unionia, mutta 2020-luvulla koko EU on romahtamassa. Eurooppa kärsii enemmän kuin mikään muu maanosa; vuonna 2030 kymmenesosa sen väestöstä on muuttanut pois.
Aasiassa luvassa on rajakiistoja ja sotia. Pohjois-Amerikkaan alkaa ilmestyä pakolaisia, sekä köyhiä karibialaisia että rikkaita eurooppalaisia. Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko sulkevat rajansa, ja puolustusministeriö alkaa hoitaa pakolaiskysymyksiä. Vedestä syntyy kiistoja pitkin maailmaa. Pentagonin lohduksi Yhdysvallat on suhteellisesti paremmassa asemassa kuin moni muu valtio.
Kun maapallon kantokyky näin ylittyy, syntyy jatkuvia poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä. Jonkinasteisesta sotatilasta tulee normaalitila. "Kantokyvyn äkisti laskiessa sivilisaatio kohtaa uusia haasteita, jotka nyt tuntuvat mahdottomilta kuvitella", tutkijat kuittaavat.
Puolustusministeri-öiden ja pääesikuntien tehtävänä on laatia mahdollisia uhkakuvia, ja tämä on yksi sellainen. Ennusteen laatiminen ei vielä tarkoita, että sen toteutumiseen uskottaisiin, tai että tapahtumat kulkisivat juuri kuvatulla tavalla. Eivätpä Irakissakaan Pentagonin ennusteet ole oikein toimineet.
Pari asiaa kannattaa kuitenkin panna merkille. Ensinnäkin se, että ilmastonmuutos nähdään todellisena turvallisuusriskinä Pentagonia myöten, ja toiseksi se, minkä raportin laatijat itsekin kirjaavat: rajun käänteen mahdollisuus on olemassa, mutta poliittinen yhteisö ei ole siihen laisinkaan valmistautunut.
Tosin havahtumisen merkkejä alkaa olla. Esimerkiksi Britannian pääministeri Tony Blair yllätti viikko sitten vetoamalla puheessaan hyvin kiireellisten toimien puolesta.
"Jos se, mitä tiede kertoo meille ilmastonmuutoksesta on oikein, silloin se väistämättä johtaa maailmalle katastrofaalisiin seurauksiin. Tiede, melkein varmasti, on oikeassa", Blair vetosi puheessaan brittipäättäjille. Hän aikoo ottaa ilmastoasiat esiin uudella painolla G8-maiden kokouksissa.
Vaihtoehtoina nyt näyttää olevan, että totuttu elämänmeno järkkyy joko rajun lämpenemisen tai rajun kylmenemisen seurauksena. Molempien taustalla on kehitys, joka jo on meneillään. Nopein toimin sitä voisi hidastaa, ei enää täysin pysäyttää. Vähäisin tuntuu olevan se mahdollisuus, että asiat pysyvät ennallaan. Tosin seuraukset vaihtelevat alueittain, ja ellei Golf-virta häiriydy, Suomi voi päästä vähemmällä kuin moni muu alue. Jos virta sammuu, se on menoa se.
Kun Suomessa nyt puhutaan uudesta turvallisuuspoliittisesta selonteosta, kannattaisi hetki pohtia, millaisia oikein ovat Suomen turvallisuuteen vaikuttavat vakavimmat uhkakuvat - sotilaallisiako vai aivan muita?