Pensasmustikkaa voi edelleen pitää melko harvinaisena herkkuna ainakin suomalaisissa kotikeittiöissä.
Pensasmustikkaa viljeleviä yrityksiä oli Suomessa vuonna 2004 kuitenkin 180. Monelle mustikka onkin mitä ilmeisimmin oheistuote mansikan, vadelman tai musta- ja viherherukan naapurina.
Puutarhayritysrekisterin mukaan pensasmustikkaa viljeltiin viime vuonna lähes 70 hehtaarin alalla. Mustikkaa saatiin 21 000 kiloa eli 420 kiloa satoikäistä hehtaaria kohden.
Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen julkaisemasta rekisteristä ilmenee, että mansikka on edelleen marjanviljelijöiden suosikki.
Mansikkaa viljeltiin vuonna 2004 yhteensä 3 552 hehtaarilla 3 135 kiloa. Pudotus on melkoinen vuoteen 1995, jolloin viljelypinta-alaa oli mansikalla lähes 5 200 hehtaaria.
Viljellyn mustikan oikullisuuden osoittavat vuoden 2003 tuotantoluvut. Tällöin pensasmustikkaa saatiin 63 hehtaarin viljelmiltä vain 9 000 kiloa. Mustikantuottajia oli tuolloin rekisterin mukaan 176.
Kokoa ja siisteyttä
Anja Weckman Hedelmän ja Marjanviljelijäin liitosta kertoo, että pensasmustikan ominaisuuksilla on kysyntää.
- Pensasmustikka on eri makuinen, sisältä vaalea ja vähempihappoinen marja kuin metsämustikka. Ravintolat ja konditoriat käyttävät pensasmustikkaa, sillä se ei värjää suuta eikä painu liiskaan, Weckman kertoo.
Viime viikolla alkanut pensasmustikan pääsatoaika jatkunee kuluvan viikon loppuun. Hakaniemen torilla Helsingissä myytiin 8. elokuuta pensasmustikkaa rasioissa 3 euroa/200 grammaa ja 3,50 euroa/250 grammaa.