Miten voit, SM-liiga? Onko kaikki hyvin?
"Meillä on urheilullisesti uskottava liiga, jonka perusosaamisen taso on korkea. On hyvät valmentajat, pelaajat ja olosuhteet", SM-liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaara aloittaa.
Hän on mielissään myös siitä, että viime keväänä Kärpät ja Tappara sysäsivät perinteisen Jokerit-TPS-valta-akselin sivuun.
"Ja kaiken kaikkiaan pelit ovat menneet viime aikoina niin, etteivät asiantuntijat ole niitä osanneet veikata oikein. Onhan JYPiäkin veikattu viimeiset 15 vuotta aina viimeiseksi", Helkovaara hymähtää.
Mutta. Ei mikään pieni mutta.
"On huolestuttavaa, että monilla paikkakunnilla yleisömäärät ovat vähentyneet", Helkovaara huomioi ja tietää suuntauksen syyn.
"Turkuhalli, Hartwall Areena ja Kärpät ovat vuosien varrella nostaneet keskiarvoa, mutta nyt kasvua ei enää tule. Kaikki vetävät ikään kuin vähän henkeä", Helkovaara toteaa.
Numerot kertovat suuntaviivat. SM-liigan puhkaisi vuonna 1992 ensimmäistä kertaa 5000 katsojan keskiarvon. Määrään vaikutti suoraan 1991 valmistunut Turkuhalli.
Sen jälkeen tuli pieni taantuma, ja keskiarvo putosi takaisin 4500-4900:aan kunnes viisi tonnia meni 1998 jälleen rikki. Tuolloin (1997-98) syntyi kaikkien aikojen yleisökeskiarvoennätys 5299, eikä vähiten 1997 valmistuneen Helsingin Areenan ansiosta.
Jääkö keskiarvo
alle 5000?
Helkovaara laskee paljolti Kärppien ansioksi, että keskiarvo on pysynyt yli 5000 katsojan lukemissa aina tähän päivään saakka. 2000-2001 se oli 5052, seuraavalla kaudella 5107 ja viime kaudella 5033.
Mutta.
Tämän hetkisen ennusteen mukaan runkosarjan yleisömäärän ottelukohtainen keskiarvo jää alle viiden tuhannen. Tarkkaan ottaen lukema on juuri nyt 4920.
Onko otteluita liikaa? Saavatko ihmiset yltäkylläisen paljon jääkiekkoherkkua?
"Ottelumäärä (56) on seurojen oman halun tulos. Joku voisi sanoa, että 50 olisi parempi määrä, mutta silloin seurojen palkanmaksukyky alenisi, koska pääsylippujen myynti vähenisi. Ja jos ei ole palkanmaksukykyä, parhaat pelaajat lähtevät ulkomaille", Helkovaara toteaa.
"Ja paikallispelejä haluavat kaikki. Silloin hallit ovat täynnä", hän varmentaa.
Mutta liigavalmentajat kitisevät julkisuudessa alinomaa siitä, että pelejä on liikaa ja harjoitteluun jää liian vähän aikaa?
"Juttelisivat ensin omien ensimiestensä kanssa", Helkovaara tuhahtaa.
Urheilutarjontaa
on paljon
Helkovaara muistuttaa, että vallitseva epävarma taloustilanne näkyy suoraan myös urheiluihmisten kulutustottumuksissa.
"Urheilutarjontaa on nykyisin paljon. Muistaakseni Jyväskylän MM-rallissa ja yleisurheilun Kalevan kisoissa oli väkeä vähemmän kuin aikaisemmin. Ei tämä yleisökato ole yksi jääkiekon ongelma."
"Mutta jääkiekkoihmisten täytyy tunnustaa, että viime kevään MM-kisapettymys heijastuu myös SM-liigan yleisömääriin. Se floppi on aiheuttanut yleistä apeutta", Helkovaara kiteyttää.
Etenkin pääkaupunkiseudulla on pelaamisen tunkua, koska vain äärimmäisessä hädässä kolmen joukkueen (HIFK, Jokerit, Blues) kotiotteluita tulee sarjaohjelmassa samana iltana.
Vain kolme
joukkuetta plussalla
SM-liigan kolmestatoista joukkueesta vain kolme on tällä hetkellä plussan puolella eli budjetoitu tuotto pääsylippujen myynnissä on toteutunut.
Kärpät (+429) on budjetoinut 5500 katsojan keskiarvoon, joka on nyt 5929. Rauman Lukolla plussia (+582) on kaikkein eniten. Myös SaiPa porskuttaa positiivisesti. Eniten miinuksella ovat suurten asutuskeskusten suuret seurat TPS, Blues, Tappara, Jokerit ja HIFK.
"Onhan se vuosien varrella nähty, että joidenkin seurojen tulobudjetti on laadittu liian optimistiseen sävyyn", Helkovaaraa mainitsee.
"Vanha liigakarsinta
toi vain raatoja"
SM-liigaa on jyrkästi kritisoitu siitä, että se on suljettu. Kevään suurta kliimaksia - liigakarsintaa - ei ole.
Helkovaara osaa odottaa kysymystä.
"Play off-viiva on SM-liigan urheilullinen karsintaviiva", Helkovaara aloittaa.
"Vanha liigakarsinta toi vain raatoja, joista vain SaiPa ja Kärpät ovat nousseet takaisin henkiin."
Helkovaara myöntää, että liigakarsintapelit ovat ilmapiiriltään huikeita.
"Onhan meillä keväällä aivan yhtä huikeita play off-pelejäkin, mutta rakenteemme ei kestä liigakarsintaa. Liigasta putoaville seuroille on taloudellinen mahdottomuus pitää yllä työsopimuksiaan Mestiksessä, koska tämä on amatöörisarja. Siinä 30-40 ihmistä jäisi välittömästi työttömäksi, ja kuka siitä kantaisi vastuun", Helkovaara kysyy.
Velkareppu selässä
ei tulla liigaan
SM-liiga määritteli lokakuussa kriteerit, joiden perusteella SM-liigan jäsenyyttä voi anoa.
"14 joukkuetta on sopivampi määrä kuin 13 ihan jo sarjaohjelman laatimisen kannalta. Kriteerit luotiin muun muassa siksi, ettei yksikään seura tulee liigaan valtava velkareppu selässään. Mikä se seura sitten onkaan, toivomme hartaasti, että sillä olisi malttia ja että se liigaan tuleminen onnistuisi kerralla", Helkovaara huokailee.
Takavuosien erehdykset ovat saaneet aikaan viisaan päätöksen.
"Suurimmat velat ovat syntyneet putoamisen välttämisestä tai nousun yrittämisestä. Nyt tästä ongelmasta on päästy."