Ei ole sellaista mäkeä, etteikö sen yli voisi kiivetä.
Maalivahti Juha Mäki on kavunnut urheilutalon ylimmälle penkkiriville. Tästä kolme metriä alamäkeen ja Mäki istuisi vaihtopenkillä.
Siinäkin on OLS:n mies takamustaan kuluttanut.
Hän ollut uransa aikana maalivahti laidasta laitaan: ykkönen, kakkonen, joskus kolmosvalintakin. 27-vuotiaana hän on OLS:n luottomies tolppien välissä - vahti, joka on tällä kaudella pelannut joukkueen jokaisen divariottelun.
Mutta Mäellä on empiiristä aineistoa, kun hän sanoo, että vaihtopenkillä ei ole kivaa.
"Kyllä se mukavuus on kentällä. Sitä varten pelaaja harjoittelee."
Mäelle on merkitty uran aikana oululaisseurassa yli 180 liigapeliä. Todellisuudessa pelattujen otteluiden määrä on pienempi.
Maalivahdin rooli on julma, sillä kahdesta pelaajasta vain yksi mahtuu kerrallaan tolppien väliin.
"Joskus on joutunut kysymään itseltään, onko tässä mitään järkeä. Varsinkin kun on käynyt viikonloppuna Helsingissä istumassa kaksi ottelua penkillä ja bussi saapuu aamuyöllä Ouluun."
Siitä huolimatta.
"Lopettaminen ei käynyt koskaan mielessä."
Juha Mäen nimellä on paikkansa OLS:n historiassa. Hän on pelannut seuran jokaisella liigakaudella.
Kaudet 2003-06 hän oli nuoren lahjakkuuden Jarno Ihmeen varjossa. Mäen mielestä jakso oli silti parhaita hänen urallaan.
"Meillä oli todella hyvä henki: teimme yhdessä sitä hommaa. Se vei varmasti minuakin eteenpäin", Mäki muistaa.
Hän myöntää, että sydämestä sieppaa aina, kun omaa nimeään ei kuule kokoonpanon julkistuksessa. Raastavimmin kakkoseksi joutuminen viiltää silloin, kun on pelannut edellisessä ottelussa hyvin ja harjoituksissa on kulkenut.
Mäki on koko uransa aikana purnannut vain kerran valmennusjohdolle maalivahtivalintaa.
"Pelasimme liigakarsintaa (jyväskyläläistä) SC Bluesia vastaan. Tommi Tapio valittiin aloittajaksi, vaikka hän oli tullut Jyväskylästä vastustajan bussilla. Minulla oli vahva tunne, että pystyisin hoitamaan ottelun."
Tapio aloitti, mutta Mäki vaihdettiin ensimmäisen erän jälkeen maaliin.
OLS voitti ottelun.
Mäki ei ole koskaan halunnut vaipua penkillä nukuksiin. Valmentaja saattaa koska tahansa nyökätä kakkosmiehen suuntaan, että maalivahti vaihtuu.
"Siinä vaiheessa en pelkää virheitä. Kun olen päässyt kentälle, niin haluan näyttää, etten ole saanut näyttöpaikkaa turhaan. Enkä koskaan toivo toiselle maalivahdille epäonnea. Haluan ansaita paikan omalla onnistumisella."
OLS-vahti on pelannut joukkueelleen vuosien varrella monta pistettä, torjunut omintakeisella tyylillään tukun rankkareita ja venynyt äärimmilleen. Maalivahdin onnistumiset näkyvät, mutta yhtä lailla epäonnistumiset huomataan.
Pahin tilanne maalivahdille on, kun hänet kutsutaan kesken pelin hiostamaan hikisellä takapuolella penkkiä.
"Se tuntuu aina huonolta. Vaihto itsessään ei ole nöyryyttävää, vaan ne tilanteet: maalit ovat jo menneet sisään."
Mutta mitä menneistä: juuri nyt Mäki nauttii ykkösmiehen asemasta. Penkillä oppia imee nuori Niko Pirkola, joka tyydyttää pelinälkäänsä junioreissa.
"Nuoren kaverin ei kannata yhden kauden perusteella tehdä ratkaisua ja lähteä alasarjoihin, jos hän haluaa urallaan eteenpäin. Peleissä voi oppia ihan seuraamallakin."
Sanoihin sisältyy kokemuksen mukanaan tuomaa viisautta.