Italiassa valmistetetuista Pendolino-junista saadaan tulevaisuudessa tehoja irti nykyistä enemmän. VR voi nostaa Pendolinojen matkanteon 200 kilometriin tunnissa pääradalla Tampereen ja Seinäjoen välillä Ratahallintokeskuksen tekemän radan kunnostuksen jälkeen.
Pohjanmaan radalla rakennetaan ensivaiheessa kaksoisraide Kokkolan ja Ylivieskan välille. VR toivoo kaksoisraidetta Seinäjoen ja Oulun välille.
Pendolino on VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatisen mukaan halutuin juna. "Matkustajamäärissä on ollut erittäin hyvä kehitys."
Matkanopeuksien nosto ei ole kalustosta kiinni. Jaatinen toteaa sen olevan pääosin kunnossa. "Ongelmat ovat koskeneet lähinnä Pendolinojen yhteenkytkentöjä. Niistä on Tampereella luovuttu. Kouvolassa junia vielä jonkin verran kytketään yhteen."
Muuten Pendolinot vastaavat hänen mukaansa muun junakaluston kuntoa. "Juna on moderni, ilmastoitu ja tyylikäs. Kuluvia osia vaihdetaan tarpeen mukaan."
Liikenneoperaattori toivoo kaksoisraidetta raskaasti liikennöidylle Seinäjoen ja Oulun välille. Sen avulla Pendolino voisi kulkea 200 kilometrin tuntinopeudella, ja matka-aikaa lyhenisi esimerkiksi Helsingin ja Oulun välillä nykyisestä kuudesta tunnista 4,5 tuntiin.
Pendolinojen täsmällisyydet ovat Jaatisen mukaan olleet tänä vuonna lähellä yleisiä tavoitteita. Junat ovat saapuneet viiden minuutin tarkkuudella määräasemalle lähellä 90 prosentin tavoitetasoa.
Lentoliikenne katsoo myöhästymiseksi vasta yli 15 minuutin viivästykset. Niitä VR:llä on parin prosentin verran kaikista lähdöistä.
Junamatkustaminen on Jaatisen mukaan erittäin täsmällinen liikennemuoto, merkittävästi mainettaan parempi. "Vaikka meidän rataverkko on 90-prosenttisesti yksiraiteista, VR on Euroopan täsmällisimpien junayhtiöiden joukossa."
Tyytyminen nopeajuniin
Tottumaton saa tapailla askeliaan taiten Keski-Euroopassa kiitävissä suurnopeusjunissa, joita myös luotijuniksi kutsutaan. Jopa 300 kilometrin tuntivauhti saa askeleet epävakaiksi, vaikka kyyti sinänsä tuntuu tasaiselta.
Suomalaiset voivat nähdä vain unta matkustamisesta suurnopeusjunissa omalla maankamarallaan. Niihin maamme on auttamattoman pieni ja asukasluku mitätön. Rataverkkokin pitäisi rakentaa uudestaan niitä varten.
Meidän on tyytyminen omiin nopeajuniin, Pendolinoihin, jotka ovat liikennöineet esimerkiksi Oulun ja Helsingin väliä jo kuusi vuotta. Pendolinojan suurin vauhti on 220 kilometriä tunnissa.
Käänteentekevän kallistuvakorisen junan on keksinyt ranskalainen Alstom. Markkinajohtaja valmistaa Pendolinoja Italiassa ja suurnopeusjunia Ranskassa.
Junatehdas ottaa oppia Suomesta
Omat Pendolinomme ovat VR:n henkilöliikenteen ykköstuote. Junien maine ei kuitenkaan vastaa sitä. Junat ovat saaneet kyseenalaista kunniaa myöhästelyistään. Kulun ovat hyydyttäneet pakkanen ja lumi. Vaunuissa on ollut kytkentäongelmia, ja ovienkin kanssa on ollut pulmia.
Pendolino-tehtaan tekninen johtaja Roberto Rinaldi, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua Herra Pendolinoksi, ei voi luvata, että tekniset ongelmat Pendolinoista kokonaan poistuisivat. Rinaldi on ollut kehittelemässä kallistustekniikkaa ja työskennellyt sen parissa yli 20 vuotta.
Rinaldi toteaa, että kaikkiin erityisoloihin ei ole mahdollista löytää täydellisiä ratkaisuja.
"Pohjoismaissa olot ovat poikkeukselliset. Ongelmat ovat kovissa sääoloissa, eivätkä pulmat johdu aina junasta. Lumi aiheuttaa ongelmia myös rataverkossa, ja ongelmat kasautuvat. Kovat sääolot haittaavat kaikkia, jotka ovat liikenteessä", Rinaldi puolustautuu.
Alstom on Rinaldin mukaan ottanut oppia kokemuksista Suomessa - ei vain Pendolinoihin, vaan myös muihin juniin.
"Tiettyjä alueita on pyritty suojaamaan niin, ettei lumi pääsisi rakenteisiin. Kallistuvaa järjestelmää ei kuitenkaan pystytä suojaamaan aivan täydellisesti."
Opettava esimerkki Alstomille on ollut myös Kiina, johon se on toimittanut junia.
Äärioloihin sopivia ratkaisuja etsitään ilmastointiin, lämmitykseen, materiaalivalintoihin, suojauksiin ja eristyksiin.