Länsirannikon ja Etelä-Suomen eli niin sanotun pelto-Suomen asukkaat ovat terveempiä kuin koillisempana metsä-Suomessa asuvat.
”Pohjanmaan rannikkoseutu Ouluun asti on hyvää aluetta. Raja kulkee Kokkolan seudulta Kotkaan saakka. Sen koillispuolella kaikki menee systemaattisesti huonommin”, kertoo professori Simo Näyhä Oulun yliopiston kansanterveys- ja yleislääketieteen laitokselta.
Syitä sairastavuuden eroihin on Näyhän mukaan erittäin vaikea sanoa, sillä esimerkiksi väestön elintapoja ei ole riittävästi tutkittu. Tutkijat kuitenkin epäilevät, että ”sairausrajan” koillispuolella on perinteisesti tupakoitu enemmän ja syöty rasvaisempaa ruokaa.
”Sosiaaliset tekijät ovat taustalla, mutta miten, se on arvoitus.”
Väestön sairastavuuden alueelliset erot ovat säilyneet sitkeästi, vaikka keskeisimmät kansantaudit ovat vähentyneet huomattavasti.
Sairastavuuden maantieteellisiä eroavuuksia on Näyhän mukaan tarkasteltu jo toisen maailmansodan sodan jälkeen. Kaukaisemmasta Suomen historiasta löytyy kuriositeetti ”sairausrajan” alkuperästä: se myötäilee vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajaa.
”Nykyisen sairastavuuden syyt ovat parinkymmenen vuoden päässä”, Näyhä arvelee.
LUE LISÄÄ HUOMISESTA KALEVASTA