Hevosen potkimalle peltokanalle kuuluu pitkästä aikaa hyviä uutisia. Suomalaiset asiantuntijat aikovat selvittää, miten hieno alkuperäislaji saataisiin leviämään uudelleen laajemmalle maaseudulle.
"Kun Suomessa on ollut viimeksi lämpökausi, peltopyitä on löytynyt Kittilästä ja Sodankylästä saakka", kertoo tutkija, riistaeläintieteen dosentti Tuija Liukkonen Oulun yliopistosta. Nyt pohjoisimmat linnut lentävät Oulun seudulla.
Liukkonen kuuluu 12-henkiseen asiantuntijaryhmään, jonka tehtävänä on avustaa Luonnon- ja riistanhoitosäätiön uutta peltopyyprojektia. Toukokuussa alkavan projektin tarkoitus on tutkia, miten maataloutta voisi muuttaa peltopyiden hyväksi, julkaista peltopyyopas ja perustaa Suomen alkuperäisen alalajin geenipankkeja.
"Väestö, joka saa maanviljelystä elantonsa, ei tietenkään ensiksi ajattele, miten peltopyy pärjää", Tuija Liukkonen sanoo. Hänen mukaansa viljelykäytäntöjen muutoksiin pitää houkutella korvauksilla, esimerkiksi ympäristötuilla.
Peltopyyn tunnistaa parhaiten hevosenkengän muotoisesta tummanruskeasta kuviosta rinnassa. Lintu on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi, joka kärsii monista ongelmista. Luonnon- ja riistanhoitosäätiön projektipäällikkö Sakari Mykrä aloittaa luettelonsa maatalousmaiseman muutoksesta. Linnulle tärkeät avo-ojat, ojatiheiköt ja pensaikot ovat vähentyneet. Niissä olisi hyönteisiä ja suojaa sekä poikasille että aikuisille. Suojaa olisi löydyttävä talvellakin.
Maataloutta kiusaavat rikkakasvit olisivat peltopyylle tärkeitä. Varsinkin 1900-luvulla voimistunut myrkytys on hävittänyt rikkakasvien myötä lintujakin, muun muassa peltopyitä. Lisäksi peltolinnuille sopisi syyskyntöä paremmin kevätkyntö, jolloin pellot säilyisivät kasvipeitteisinä talven yli. Sängestä löytyisi peltokanalle ravintoa, oikeastaan EU:n tuomat pakettipellot olivat siksi peltokanoille hyväksi.
Lopuksi Sakari Mykrä luettelee vielä muutaman syyn: "Ketut, minkit, supikoirat, varislinnut."
Peltopyyhankkeen ohjausryhmään kuuluu myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton edustaja, joten toiveissa on löytää ratkaisuesityksiä peltopyyn elämän helpottumiseksi. Iloinen asia olisi, että samalla helpottuisi lukuisten muiden lajien elämä. Monipuolisempi viljelymaisema joutomaineen ja pusikoineen hyödyttäisi muita lintuja, hyönteisiä ja kasvejakin.
Sakari Mykrän mukaan ruisrääkkä, kuovi, töyhtöhyyppä, kiuru, sirkut ja lepinkäiset hyötyisivät samoista muutoksista. "Me aiomme perustaa muutaman pilottialueen, joissa elinympäristöä aletaan pala palalta korjata", Mykrä kertoo peltopyyprojektista.
Peltopyy viihtyy vuoden ympäri samoilla sijoillaan, mutta tarpeen tullen lintu saattaisi vaeltaa uusille alueille, jopa takaisin pohjoiseen. Viime syksynä Etelä-Pohjanmaalla nähtiin sadan linnun parvi, joka oli ilmeisesti lentelemässä kohti uusia seutuja.
"Meidän alalajimme on varmasti sopeutunut pakkasiin ja lumeen", tutkija Liukkonen sanoo.
Talvipakkasilla peltopyyt menevät yhdeksi ryppääksi. Välillä reunalla kököttävät linnut vaihtavat paikkaa keskemmälle, niin että kaikilla on mahdollisuus lämmitellä keskellä. "Tämä on erittäin fiksu ratkaisu niiden energiatalouden kannalta."
Toisin sanoen peltopyyllä olisi erinomaiset mahdollisuudet runsastua ja levitä laajemmalle. Peltopyyprojekti kestää vuoden 2008 loppuun saakka.
