"Esityksen nimi on Metsänväen joulu - ainakin pitäis olla, ellei meidän äiti ole mennyt muuttelemaan."
Meidän äiti on opettaja Outi-Mari Karppinen, joka pitää Oulunsalon kirkonkylän ala-asteella musiikkikerhoa. Viime vuonna koululla järjestettiin joulukonsertti, mutta tänä vuonna muoto muuttui musiikkinäytelmäksi.
"Osa lauluista syntyi jo työskennellessäni Mäntylän koulussa Oulussa. Kerran ollessaan sairaana kotona poikani Henri Pesonen kirjoitti laulujen pohjalta näytelmän, jonka juonta kaikki kerhon lapset ovat muokanneet matkan varrella: 'Hei, voisko tässä sanoa näin.' Itse olen tuntenut olevani lähinnä tukihenkilö", kertoo Outi-Mari Karppinen.
Metsänväen joulu ei ole mikään pieni produktio, sillä mukana on kaksitoista laulua ja esiintyjinä 48 lasta.
Lauluja on harjoiteltu musiikkikerhossa, joka on kokoontunut maanantaisin iltapäivällä. Mukana on oppilaita ykkösluokkalaisista kuudesluokkalaisiin.
"Kaikki ovat kympillä mukana", kehuu Outi-Mari Karppinen.
Ihmiset ja eläimet sovussa keskenään
Äiti ja musiikkikerhon vetäjä Outi-Mari kertoo, että kotona on käyty muutama kovaääninen keskustelu, voiko näytelmästä muuttaa joitakin kohtia. Mutta Henri on pitänyt tiukasti kiinni taiteellisesta visiostaan.
"Keksin, että minähän voisin kehittää tarinan. Äiti antoi laulut ja rupesin keksimään tapahtumia. Näytelmässä seikkaillaan metsässä. Pääosassa on perhe: Iida, Mikko, äiti ja isäkin on, mutta se on nyt sairaana ja roolin paikkaa sen veli", kertoo 11-vuotias näytelmänikkari Henri Pesonen.
Näytelmässä äiti ja lapset viettävät jouluaattoa metsässä, mutta isä viihtyy kotona tietokoneen ääressä. Vähän hän tietysti ihmettelee, minne muu perhe on kadonnut.
Näytelmän juju on Henrin mukaan siinä, että jouluna ihmiset ja eläimet voivat jutella keskenään ja olla sovussa.
Henri on pukeutunut karhuksi, koska löytyi sopiva asu. Henri-karhua ei kuitenkaan nähdä näyttämöllä. "Mun pitää soittaa kaikissa biiseissä."
Henrillä on kitara ja hänen vierellään ovella kurkistelevalla Suvi Aallolla huilu.
"Ois kiva jos tehtäis ensi vuonnakin musikaali, että pääsis kunnon rooliin. Vaikka on kyllä kiva soittaa myös huilua", Suvi pohtii.
Tonttujen johtajaa sanotaan pukiksi
Esitys on ihan oma tekemä lavasteita ja sanoituksia myöten. Lavasteita on ollut apuna toteuttamassa luokanopettaja Sari Joensuu ja sanoituksia luokanopettaja Petri Haanpää.
On kylmä pakkaspäivä. Näyttämöllä on karhun pesä ja siilien kolo. Siiliperheen jouluun kuuluu piikkien puhdistamista ja herkkujen jakamista. Siiliperheen joulu on lämmin ja hellä. Välillä siiliäiti (Iida Mettovaara) piipahtaa pianon ääreen. Joulupukiksi on tilattu peltomyyrä Masa.
Näytelmän aikana tapaamme kaikki metsän eläimet - pöllöt, oravat, karhut, puput ja työmuurahaiset - vauvasta vaariin. Musiikkikerholaiset ovat todella hyviä laulajia. He esiintyvät rohkeasti ja eläytyvät rooleihin. Kokonaisuus on harjoiteltu jouhevaksi.
Aamun ensimmäisessä esityksessä maanantaina oli yleisönä pieniä oulunsalolaisia. Päiväkotilaiset kuuntelevat silmät kirkkaina ja ymmyrkäisinä, kuinka metsässä asuu peräti 5 000 tonttua.
"Tontuilla on johtaja, jota sanotaan joulupukiksi. Kun pukki lähtee jakamaan lahjoja, tontut jäävät metsään juhlimaan. He soittavat aina aamuun asti", paljastaa näytelmä.
Esityksen laulut ovat todella hyviä, sen todistivat taaperoikäisen yleisön reaktiot. Puolitoistavuotias Jenna Paaso halusi pois päiväkotitädin sylistä ja ryhtyi tanssimaan penkkirivien välissä. Pikku Jenna niiaili herttaisesti musiikin tahdissa.
"Laulaminen oli parasta", arvioi etupenkissä istunut ja jalkojaan helutellut 3-vuotias Aku Räty.
"Eihän ihmiset mene tuonne karhujen telttaan", huolehti puolestaan 4-vuotias Elias Ilola esityksen jälkeen.
Metsänväen joulu esitettiin maanantaina kaikkiaan kolme kertaa. Päivänäytöksessä yleisönä olivat koululaiset, illan esitykseen oli kaikilla vapaa pääsy.