MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki näkee tulevaisuuteen. Hän kuvailee ilmeikkäästi, kuinka Sievi pesee kasvonsa:
"Maisema muuttuu. Viljelysmaat aukeavat kaikelle kansalle ihasteltaviksi."
Iltapesun tekee uusjako - tai on osaksi jo tehnyt. Kukonkylän uusjakoalue käsittää reilut tuhat hehtaaria. Alueella toimii 30-40 tilaa.
"Jaon ansiosta peltolohkojen keskimääräinen pinta-ala on kaksinkertaistunut neljään hehtaariin. Lohkojen kasvamisesta saatu hyöty on tässä tapauksessa 450 000 euroa", Hannu Oja, Kukonkylän uusjaon toimitusinsinööri, laskee.
Uusjakoja on Sievissä käynnissä kaksi muutakin, Nivalassa kolme ja Kalajoella yksi. Uusjako vie aikansa, eikä ole mitään lasten leikkiä. Kukonkylän hanke starttasi haulla vuonna 1998.
"Täällä on ollut sopuisa henki. Vain kaksi pientä valitusta ilmeni", Oja muistelee.
MTK Keski-Pohjanmaa toimii Kala-, Lesti- ja Perhojokilaaksojen kunnissa. Maatiloja alueella on reipas 2 800. Viime vuonna niiden määrä putosi hieman normaalia enemmän, 62:lla.
Jouni Jyrinki kannustaa, että maanviljelijät jatkaisivat tiluksien jakamista. Tilojen keskikoko on 35 hehtaaria, missä on puolet lisää kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.
"Koneiden voima ja tilakoot kasvavat. Lohkokoot pitäisi saada 2-3-kertaisiksi aina kuuteen hehtaariin saakka. Se on tärkeää, kun TE-keskukset tekevät parhaillaan maaseutupoliittista ohjelmaa vuosiksi 2007-2013."
Kokonaisuutena Jyrinki on tyytyväinen maatalousalueensa tilaan. Peltoalaa on enemmän kuin koskaan: viljeltyä yli satatuhatta hehtaaria. Kesä oli hyvä, joten esimerkiksi säilörehua jotkut tekivät kolme kertaa. Pinta-alaltaan pieni Keski-Pohjanmaa vastaa Suomen maidon ja naudanlihan tuotannosta kymmenesosalla.
"Monella tunnusluvulla mitattuna asiat ovat meillä valtavan hyvin. Uskoa tulevaisuuteen sekä tekemisen halua on löytynyt. Maitokiintiöitä on kuitenkin auttamattomasti liian vähän", järjestöagrologi Jouni Ingalsuo harmittelee.
Rehunurmi on edelleen maakunnan tärkein viljelyskasvi, mutta sen suunta on alaspäin. Rehuviljat ovat nousseet viiden prosentin päähän 41 prosenttiin. Eläinmäärät ja maidontuotanto ovat pysyneet ennallaan.
MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtajan, reisjärvisen Markku Kiljalan mielestä lohkokoon ja -muodon vaikutus voi olla 30 prosenttia kustannuksista.
"EU-tuki kohdistuu jatkossa peltoon, joten sitä pitää olla, jos tulotason haluaa pitää ennallaan. Tukipolitiikalla ei kuitenkaan voida paikata esimerkiksi öljyn hinnannousua", hän murehtii.
Optimituet saa, jos yhtä lehmää kohti on noin kaksi hehtaaria peltoa.
