Kaivinkoneet raivauskauhoineen ovat möyrineet Pohjois-Pohjanmaan metsissä ahkerasti, kun metsäpalstoja on muutettu kiivasta tahtia pelloksi. Tänä vuonna uutta peltoa on otettu viljelyyn Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella eniten koko maassa, yhteensä 2 400 hehtaaria.
Seuraavana maakuntana tulee Etelä-Pohjanmaa, jossa peltoala lisääntyi 1 300 hehtaaria. Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Kainuussa viljellyn pellon määrä aleni edellisvuoteen verrattuna.
Raivausinto on Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosaston valvontapäällikön, Jukka Tuovisen mukaan ollut maakunnassa ollut suurta, sillä uutta raivioalaa on yhteensä 4 900 hehtaaria. Vanhoja viljelemättömiä peltoja on aikomus ottaa viljelyyn noin 2 100 ha.
Maatilat ovat voineet hakea EU:n maatalouspolitiikan mukaisia maataloustukia jo 10 vuoden ajan. Maatalouden rakenne on tänä aikana ollut voimakkaassa muutoksessa.
Tilamäärä on kymmenen vuoden aikana pudonnut neljänneksen, mutta tilakoko on kasvanut kuitenkin voimakkaasti, Pohjois-Pohjanmaalla peräti 46 prosentilla.
Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin alkanut rajoittaa tukeen oikeuttavan alan kasvua. Luonnonhaittakorvauksiin ja ympäristötukiin varatut rahat eivät riitä tukien maksuun. Viljelijät ovat lisänneet tukeen haettavaa peltoalaansa, mutta käytettävissä oleva kokonaisrahamäärä ei ole kasvanut.
Tukeen oikeutetuiksi hyväksytään ensi vuonna vain alat, jotka ovat olleet tukien piirissä tänä vuonna. Jos viljelijät aikovat jatkossa hakea tukia muulle alalle heidän piti ilmoittaa viljelykelpoisiksi saamansa raiviot ja viljelemättömät pellot. maataloushallinnolle tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä.
Kyseiset alat on mahdollista saada luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen piiriin vuonna 2006, mikäli määrärahoja on tuolloin riittävästi.
Jatkossa maatilat pystyvät kasvattamaan ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen oikeuttavan pinta-alan kasvua vain tuotantonsa lopettaneilta tiloilta vapautuvilla pelloilla.
Viljelijä ärsyyntyi
Kalajokinen maanviljelijä Jari-Matti Pahikainen on ärsyyntynyt siitä, että sovittuja asioita muutetaan.
"Viljelijät tarvitsevat pohjan, jolle rakentaa. Ensin sovittiin, että raivaukset on tehtävä kevääseen 2006 mennessä. Sitten aika muutettiin lokakuun loppuun."
Lisämaan hankinta tuli Pahikaisen eteen päästölupien vuoksi. Hän ei halunnut antaa naapureiden käyttöön lietettä, vaan halusi kierrättää maanparannusaineita omilla maillaan.
Hän raivasi syksyn aikana 15 hehtaaria metsänpohjaa. Tilalla on yhdistelmäsikala, jossa on 60 emakkoa, ja porsaat kasvatetaan itse.