Kultaisena kimaltava kirkontorni herättää monenlaisia ajatuksia, mutta harvemmin kysymystä: kuka kultaa kirkontornit? Oululaiset pääsevät perille tästä arvoituksesta parhaillaan, jos ovat tarkkoina. Kirkon pihalta torniin nousevia portaita on nimittäin viikon alusta alkaen kuluttanut tornin kultausporukka.
Somerojan Pelti Ky:n toimitusjohtaja Jouni Someroja kertoo, että kirkontornin kultaus ei ole aivan jokapäiväistä peltifirman hommaa. Hän arvioi Suomesta löytyvän viisi tai kuusi firmaa, jotka pystyvät työhön.
Eipä tämän erikoisalan urakoitakaan ole ylenmäärin tyrkyllä, Someroja laskee kultauksia osuneen omalle kohdalle noin viiden vuoden välein. Somerojan Pellin työjälkeä voi katsella esimerkiksi Parkanon ja Oulaisten kirkoissa.
Oulussa töiden arvellaan kestävän kaksi ja puoli kuukautta. Siinä on tosin mukana tornin pellitys. Pelkän tornin huipun pallon ja ristin kultauksesta Someroja laskee suoriuduttavan alle kuukaudessa.
Lommoja ja reikiä
Lehtikultaa kuluu Oulun tuomiokirkkoon 1,5-2 kiloa. Se kiinnitetään paikalleen Ranskassa valmistettavalla lakkaliimalla. Tätä ennen on kuitenkin monta työvaihetta. Vanha kulta on hiottava pois ja pallo ja risti puhdistettava.
Sinisten pressujen alla ei vielä lehtikulta kiillä, vaan kupari. Vanha kulta on jo suurelta osin poistettu, ja ilma on sakeana pölystä. Pallo on läheltä katsoen lommoisena ja kuparinvärisenä kovin maallisen näköinen. Suussa maistuu metalli ja äskettäin irti hiottu pöly yskittää.
Vai olisiko se kiipeäminen, joka hengitystä haittaa. Tornin huipulle pääsee vain rakennustelineiden portaita pitkin, ja askelmia on pikaisesti laskien kolmisensataa. 60 metrin korkeudessa eivät ainakaan pakokaasut yskitä, pikemminkin henkeä salpaa, kun katsoo suoraan alas kirkonpihalle.
Risti on yhdeltä sivulta auki ja sisältä pilkistää puukehikko. "Hyvässä kunnossa, ei ole kostunut", Someroja toteaa puusta. Pallokin on kunnossa. Sen alaosassa on pienet ilmanottoputket, pallo on ilmastoitu kostumisen estämiseksi.
Pallon kyljestä löytyy myös paikkoja, sota-aikana kun eivät hengellisetkään kohteet ole säästyneet tulitukselta.
Edellinen kultaus on vuodelta 1965. Vuosiluvun voi tarkistaa myös tornin pallosta, sen juureen on raaputettu teksti: "Jouko P. 29/10 65".