Kauppatorin kulmalla sijaitsevan Radisson SAS -hotellin betoniseinien päälle olisi haluttu asentaa metallipinta, mutta asialle ei saatu Oulun kaupunkikuvatyöryhmän siunausta. Rakennuksen ulkonäkö muuttuisi liikaa alkuperäisestä 1970-luvun asusta.
Nihkeälle suhtautumiselle ei välttämättä ollut syynä itse materiaali. Kaupunkikuvatyöryhmän pitkään ja hartaasti harkitun päätöksen ratkaisi lopulta se, että lisälämmöneristyksen takia metallikaseteista tulisi niin paksut, että ikkunat jäisivät liian syvälle.
Koelaatat jäljellä
Muutama koelaatta roikkuu edelleen hotellin torin puoleisella seinällä lähellä nimikylttiä. Ohikulkijan silmiin ne erottuvat betonia vaaleampina kohtina. Niissä lisäeristystä ei kuitenkaan ole, joten ikkunatkin ovat normaalisti esillä.
Ensi maaliskuun lopussa valmistuvan Oulun Radisson SAS -hotellin kymmenen miljoonan euron arvoisen remontin yhteydessä olisi haluttu uusia myös julkisivun ulkonäkö.
Reilut 30 vuotta vanhan hotellikiinteistön ulkokuori on rapissut ja siitä olisi haluttu tyylikkäämmän ja täsmällisemmän näköinen, kertoo ulkoverhousta suunnitellut arkkitehti Sampo Valjus.
"Tarkoitus ei ollut varsinaisesti muuttaa taloa, mutta betoniseinät ovat aika huonokuntoiset ja kaipaavat remonttia. Samalla olisi haluttu hieman virkistää rakennusta ja tehdä siitä enemmän hotellimainen."
Tässä tapauksessa se Valjuksen mukaan olisi tarkoittanut pyrkimystä tyylikkyyteen.
"Tämähän on ennen kaikkea bisneshotelli. Toki sen täytyisi jollain lailla olla myös vieraanvarainen ja kutsuva."
Tällä hetkellä ulkokuoren suunnittelu on keskeytetty.
Joka tapauksessa betonille täytyy lähivuosina jotain tehdä: jos uudestaan verhoilu ei tule kyseeseen, sitä voi paikata sementillä tai pinnan rapata.
Haettiin tyylikkyyttä
Omana mielipiteenään Sampo Valjus toteaa, että hänen mielestään teatterin, kirjaston ja hotellin "pyhän kolmiyhteyden" olisi voinut purkaa, koska 1970-luvun tilanne on nyt muutenkin toinen.
"Ja rakennuksen hahmoahan tässä ei oltu muuttamassa."
"Alkuperäisen suunnitelman mukaan rantakatu olisi pitänyt panna matalaksi. Toisaalta metalliverhottua hotellia vastapäätä olisi nyt ollut samanlaista Pohjolan valkoista kaupunkia Meritullissa", kuvailee Sampo Valjus.
Peltiverhouksen olisi voinut tehdä betonin päälle suurilla metallikaseteilla, joita on käytetty muun muassa Aarne Ervin suunnittelemassa Nordean talossa Kirkkokadulla.
"Moni ajattelee, että se kuuluu teollisuus- ja teknologiakylän rakentamiseen, mutta toisaalta se on tällä hetkellä hyvin käytetty materiaali kansainvälisesti. Oikeastaan kaikki uudemmat arkkitehtinähtävyydet ovat metalliverhoiltuja, se on teknisen täsmällinen materiaali", huomauttaa Valjus.