Pelson vankilan lakkautusuhka näkyy nyt eri valossa kuin syksyllä. Jo kertaalleen siirretty asia tuodaan keskiviikkona hallituksen iltakouluun kiihtyvien lama- ja elvytyspuheiden säestämänä.
Rikosseuraamusvirasto työryhmä esitti Pelson ja Konnunsuon vankiloiden lakkauttamista. Oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.) tarjoutui samalla oiva keino toteuttaa valtion tuottavuusohjelmaa. Jos vankilat lakkautetaan, läheskään kaikki työntekijät eivät voi ottaa vastaan pestiä etelän vankiloista. Yksinkertaisesti laskien siitä voisi syntyä säästöä.
Vankeinhoito maksaa kuitenkin aina. Koevapauden valvonta ja avolaitoksetkaan eivät toimi itsestään. Kentällä ollaan varmoja, että kahden suljetun vankilan lakkautus tulisi yhteiskunnalle arvaamattoman kalliiksi.
Toimivien työvankiloiden lakkautus nykytilanteessa ei saa ymmärrystä osakseen. Poliitikotkin ovat kilvan lausuneet tukensa vankiloille. Eräät päättäjät ovat jopa luvanneet, että ainakin Pelson toiminta jatkuu. Nämä lupaukset muistetaan ja niiden toteutumista seurataan tarkkaan.
Ministeriään ovat evästäneet myös Kainuun vihreät. He muistuttavat Braxille, ettei Pelson vankilan sulkemista pidä perustella sen korjaustarpeilla, vaan sen sijaan tulee osoittaa remonttiin tarvittavat rahat osana elvytyspakettia.
Rikosseuraamusvirasto tempaisi laskelmissaan Pelson vankilan korjauslaskun hinnaksi 14 miljoonaa euroa. Pelsolla sen sijaan laskettiin, että kalteritalo saataisiin kelpo kuntoon runsaalla kuudella miljoonalla eurolla.
Vankiloiden sulkemissuunnitelmien on perusteltu Rikosseuraamusvirastossa vankiluvun laskulla. Tilastot osoittavat kuitenkin niin vankiluvun kuin rikollisuudenkin kasvavan. 1990-luvun laman aikana rikollisuus kasvoi täysin ennakoimatta yli 40 prosenttia. Vankimäärä lisääntyy vääjäämättä myös Oulun seudun voimakkaan kasvun myötä.
Pelson taakaksi on mainittu vankilan syrjäisyys ja hankalat kulkuyhteydet. Jos talo suljettaisiin, Pohjois-Suomen vangit suorittaisivat rangaistuksensa kaukana kotoaan. Ehkä oululaisen omaisen on kuitenkin helpompi matkustaa tapaamaan vankia Pelsolle kuin Etelä-Suomeen.
Paitsi talon sulkemista, Pelsolla pelätään myös vankilan muuttamista avotaloksi. Se veisi 140 työpaikasta ainakin puolet.
Samalla vaarassa olisivat työpaikat kuntanaapurissa Siikalatvalla. Kestilän avovankilan 30 työntekijää voisivat pian olla virkaa vailla. Avolaitoskelpoisista vangeista kun on pulaa nytkin, mutta silti heidän osuutensa aiotaan nostaa 35 prosenttiin.
Rikosseuraamusviraston suunnitelmissa täysin unohdettu aluepoliittinen näkemys saa tukea suunnitellusta elvytyspaketista. Tarpeellisen, hyvää tulosta tekevän vankilan lopetus pahalla työttömyysalueella sotisi räikeästi lamantorjuntatoimia vastaan.
Ministeri Brax lupasi joulukuussa, että vankiloiden tulevaisuudesta tehdään kestäviä ratkaisuja. Niitä odotetaan nyt. Asian siirtäminen työryhmän tai toimikunnan jahkailtavaksi tarkoittaisi vain piinaavan epävarmuuden jatkumista.
Kestävät ratkaisut tarkoittavat myös sitä, että vankeinhoidon budjetti on saatava kestävälle pohjalle. Poukkoileviksi moitittuja organisaatiouudistuksia on tarkkailtava kriittisesti ja Rikosseuraamusviraston johtajat on saatava ulos kammioistaan, kentälle tutustumaan alan arkeen.
***
Kainuun maakunta -kuntayhtymä on haastettu käräjille samaa työtä tekevien ihmisten palkkaeroista. Asialla on ennakkotapauksen leima, sillä palkkaerot nousevat ongelmaksi myös kuntaliitosalueilla.