Vaatesuunnittelu: Tytti Ala­pie­ti suun­nit­te­lee Pi­ki­saa­res­sa ui­ma­pu­ku­ja ja muita vaat­tei­ta

Pääkirjoitus: Ve­ty­ta­lous voi tuoda pi­ris­tys­ruis­keen Poh­jois-Poh­jan­maal­le, mutta myös vas­tus­tus­ta on odo­tet­ta­vis­sa

Pelson lam­pail­le ei tule riis­ta-ai­taa

Marianne Ollikainen Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen näyttää pientä muistilappua, johon on merkitty päivä päivältä viime viikon tappiosaldo: 10...

-

Marianne Ollikainen

Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen näyttää pientä muistilappua, johon on merkitty päivä päivältä viime viikon tappiosaldo: 10 kuolleina löydettyä lammasta.

Kesäkuun 21. päivästä lähtien susi on syönyt tai raadellut vankilan suomenlammaskatraasta 22 lammasta. Pelottomasti käyttäytynyt susi kaadettiin poikkeusluvan turvin viime sunnuntaina.

Vankilan johtaja Pertti Reiman toteaa, että vaikka susi kuuluu suojeltaviin lajeihin, niin Pelsolla on jouduttu pohtimaan, onko sentään lammas suden luontaista ravintoa. Todennäköistä onkin, että susi vieraili lammaskatraassa helpon ravinnon perässä.

Susi kävi vankilan arvokkaan suomenlammaslauman kimppuun ensimmäisen kerran vuonna 2010. Sen jälkeen susi on käynyt tekemässä tuhojaan neljänä kesänä. Vaikka vankilan alueelle on myönnetty sudenkaatolupa aikaisemminkin, oli sunnuntaina kaadettu naarassusi ensimmäinen, joka saatiin kiinni.

– Se ero tässä on, että viime kesänä nämä suden vierailut alkoivat paljon myöhemmin syksyllä. Määrällisesti vahinkoa tuli viime kesänä jokseenkin saman verran, kertoo Virkkunen.

Kaadetusta sudesta huolimatta hän on vielä hiukan huolissaan siitä, että riistakameran kuvan perusteella sunnuntaina kaadettu susi on todennäköisesti eri kuin joka laitumella on vieraillut. Viime viikon perjantaina riistakameraan tallentuneessa kuvassa on isompi ja tummempi eläin.

7 kilometriä aitaa maksaa 18 000 euroa

Vakilasta on tehty esitys 7 kilometrin mittaisesta riista-aidasta, mutta pelkät tarvikkeet siihen maksaisivat noin 18 000 euroa. Lisäksi tulee vielä rakentamiskustannukset.

– Tässä tilanteessa, kun ei tiedetä Pelson vankilan ja maatilan jatkosta, ei Rikosseuraamuslaitokselta irtoa rahoitusta. Valtion laitoksen aitaan ei tule myöskään riistakeskuksen kautta valtion tukea, kuten yksityisten maanomistajien on mahdollista saada.

– Sitä paitsi meillä on 32 peltolohkoa, joten tämä aita ei kattaisi kuin murto-osan, ehkä noin 8 peltolohkoa. Lisäksi lampaita pitää pystyä pitämään eri lohkoilla.

Suomenlampaat laiduntavat vankilan pelloilla kolmessa laumassa. Suomenlampaan pässi on viriili eläin jo kuuden kuukauden iästä lähtien.

Siksi Pelsolla pässit, pässikaritsat, uuhet ja uuhikaritsat ovat omissa laumoissa.

– Lohkoja on vaihdettava 2-3 vuoden välein ja kesäksi pitää yhdelle laumalle valita vähintäänkin kaksi lohkoa. Laskin, että tarvittaisiin noin 25 kilometriä aitaa, jos haluttaisiin aidata Pelson vankilan viljelykset reunoja myöten.

Ongelmana myös aidan rakenne

Riista-aidan rakentaminen peltomaisemaan on ongelmallista myös sen takia, että ensimmäinen aitalanka tehdään jo 25 sentin päähän maasta.

Sen ja maan välinen raja pitäisi pystyä pitämään puhtaana, joten käytännössä se tarkoittaisi kovaa ruohoamistyötä ja jokseenkin yhden miehen koko kesän pestiä.

– Minusta tämä riista-aidan rakentaminen on epärealistista. Selvästi paras tapa olisi, että sudenkaadon lupabyrokratia olisi joustavampi silloin, kun todetaan selkeä susivahinko.

– Pitäisi saada välittömästi yhden suden kaatolupa, jotta häirikköeläin saataisiin poistettua karjan keskuudesta. Silloin myös henkinen paine susiongelman kanssa painivalla yksityisellä karjankasvattajalla olisi huomattavasti keveämpi.

– Nopeasta lupaprosessista olisi sekin etu, että susi ei ehtisi opettaa muuta laumaansa aterioimaan karjan keskuudessa, vaan sudet pyrkisivät saamaan ruokansa luonnonvaraisista eläimistä.

Artikkeli Pelson lampaille ei tule riista-aitaa julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.