Kunhan Rikosseuraamusviraston virkamiehet alkavat palailla kesälaitumiltaan, tarkentavat he katsettaan Pelson vankilan lammaslaitumille. Siellä näet määkii muutama sata suomenlammasta, joista on säästöjä etsittäessä tullut virastolle taakka.
Kun maan hallitus viime tammikuussa hylkäsi esityksen Pelson vankilan lakkauttamisesta, oikeusministeri Tuija Brax lupasi, että Pelson alkuperäiskarjojen ylläpito turvataan. Nyt Rikosseuraamusvirasto kuitenkin aikoo häätää arvokasta geeniperimää kantavat lampaat. Jos ottajaa ei löydy, saa lähtöpassit vankilan puusepänteollisuus.
Henkilökunta on huomauttanut, että 120-paikkaiseksi supistettunakin Pelsolla riittää vankityövoimaa sekä lampolaan että puupuolelle. Koulutuksen ja kuntoutuksen ohella vangit tarvitsevat mielekästä työtä. Eläintenhoidon terapeuttinen vaikutus on tiedetty kalteritaloissa aina. Hevonen on hyvä kuuntelija eikä lammas arvostele hoitajansa puvun kuosia.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa pelätään, että yli 20 vuotta Pelsolla jatkunut alkuperäiskotieläinrotujen säilytystyö valuu hukkaan. Vaikka kyllä säästäminen osataan MTT:ssäkin: se veti itse aikanaan tutkimusmestarinsa pois Pelson lampolasta.
Pelsolla työtoimintojen supistamisella on paha kaiku. Vaikka vankilalle on luvattu korjausrahaakin, turvassa ei olla. Valtion tuottavuusohjelman nimissä saatetaan jatkossakin tehdä leikkauksia, joiden vaikutusta kokonaisuuteen ei viitsitä tutkailla. Pelsolta voidaan hiljalleen viedä vangeille sopiva työ, ja sitten sovitellaankin taas lappua luukulle.
Rikosseuraamusviraston säästötoimet perustuvat vankilatyön kentältä katsoen toiveisiin ja arvailuun. Vankipaikkoja vähennetään, koska vankimäärän odotetaan laskevan. Pitkän linjan vartija muistuttaa, ettei tarvitse muistella kuin viime laman vaikutuksia: vankimäärä nousi ennakoimatta 40 prosenttia.
Rikosseuraamusviraston pääjohtajalle kesäkuussa lähettämässään kirjeessä Pelson työtekijät toteavat, ettei heitä kuunnella eikä heidän osaamistaan hyödynnetä tarpeeksi. Ennusteiden laatimisen ohella kannattaisi joskus kysäistä, miltä meno vankeinhoidossa näyttää porttikopista katsottuna.
Vankipaikkojen vähentämistä on perusteltu myös valvotun koevapauden lisäämisellä. Se näyttää kuitenkin tulevan arvioitua kalliimmaksi, eikä tavoite 200 vangin päivittäisestä valvotusta koevapaudesta näytä nopeasti toteutuvan.
Vankisijoittelussa on lähtökohtana, että vankeustuomio suoritetaan lähellä vangin kotipaikkaa. Kun Pelson paikkoja karsitaan ja jos vankiluku ei laskekaan, joudutaan 70-90 vangille etsimään sijoituspaikka muualta, mahdollisesti jo ennestään yliasutetuista vankiloista.
Rikosseuraamusviraston linjauksen mukaan Pelso on jatkossakin suljettu maatalousvankila, jonka syrjäinen sijainti lisää valvonnan ja turvallisuuden vaatimustasoa. Näihin erikoisvaatimuksiin virasto on vastannut pudottamalla Pelson virkamäärän vankipaikkaa kohti selvästi alle Suomen vankiloiden keskiarvon.
Henkilökunta varoittaa, etteivät luvatut 80 virkaa riitä vankilan täysipainoiseen toimintaan. Koska säästöjä suunnittelevien laskutaitoa ei ole syytä epäillä, mieleen nousee helposti pahin vaihtoehto. Joissakin papereissa Pelson yli vedetty viiva on ja pysyy.
petri.hakkarainen@kaleva.fi