petri.hakkarainen@kaleva.fi
Siniristi hilattiin spontaanisti puolitankoon Pelson vankilassa viime viikolla, kun Rikosseuraamusvirasto päätyi esittämään talon sulkemista. Henkilökunnan ja muidenkin asiantuntijoiden puolustuspuheenvuorot kuitattiin olettamuksilla ja toiveilla: vankiluku laskee ja yhä suurempi osa vangeista voidaan sijoittaa avolaitoksiin.
Vaikka oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) harmittelikin vankilaorganisaatioremontin synnyttämää keskustelua, vankiloissa ei olla oltu hiljaa. Huudot on kuultu Helsingissä saakka, ja niihin on vastattukin.
Oulun läänin kansanedustajat olivat jo aikaisemmin tyrmänneet Pelson lakkautuksen, mutta viime torstaina kuultiin varsinainen pelastuksen sanoma. Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas lupasi, että koko puolue pääministeriä myöten vastustaa vankilan lopetusta.
Pian myös ministeri Suvi Lindén (kok.) toi julki kantansa. Lindénin mukaan aluepoliittisen tavoitteet eivät näy kyllin hyvin Rikosseuraamusviraston esityksessä ja siksi hän suhtautuu kovin kriittisesti esitykseen vankiloiden lakkauttamisesta.
Jos keskustan sana pitää ja tukea tulee luvatulla tavalla muualtakin hallituksesta, Pelson lopetuskaavailuille pannaan joulukuun 10. päivä piste hallituksen iltakoulussa. Joululahjasta ei kuitenkaan uskalleta iloita vankilassa vielä.
Poliitikkojen puheet punnitaan nyt Pelsolla, Vaalassa ja laajemminkin hyvin tarkkaan. Pörssiyhtiöiden omistamien paperitehtaiden lahtauksille ei kuulemma voida yhtään mitään, mutta kai valtionjohto sentään vielä vankiloista päättää. Se tiedetään pian.
Pelsolaisten kujanjuoksu on ollut näyttävästi esillä myös mediassa. Lakkautusten ja lomautusten vyöryessä päälle korpivankilasta on tullut tarkkaan seurattu kohde, esimerkki, joka peilaa niin valtion säästötoimien mielekkyyttä kuin aluepolitiikan toteutumista.
Hallituksen ohjelmassa on mainittu erikseen vankilat. Niiden peruskorjausta on luvattu jatkaa. Alueiden tasavertaisuudesta luvataan huolehtia ja harvaan asuttujen seutujen asema aiotaan turvata.
Erityistoimiinkin on hallituksessa sitouduttu. Syyskuussa Kajaanin seutukunta - johon Vaalakin kuuluu - nimettiin paperitehtaan lakkautuspäätöksen jälkeen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Erillisvaroja luvattiin, jotta työpaikkojen menetyksen vaikutukset voidaan minimoida.
Rikosseuraamusvirastossa ja oikeusministeriössä ei ilmeisesti edes huomattu, miten räikeästi Pelson vankilan lopetus sotisi näitä erityistukitoimia vastaan. Pelson lopetus tarkoittaisi Vaalalle samaa, kuin jos Kajaanissa olisi suljettu paperitehtaan lisäksi myös Kainuun prikaati.
Rikosseuraamusviraston lupaus siitä, että ketään ei irtisanottaisi vankiloita lopetettaessa on vaalalaiselle vankilassa työskentelevälle pariskunnalle tyhjää puhetta. Miten voit muuttaa, kun taloa ei osta käypään hintaan kukaan ja asuntolaina on hoidettava? Juhlapuheissahan ollaan joskus heitelty myös heleitä sanoja asuinpaikan vapaasta valinnasta.
Vankiloissa tiedetään kyllä, miksi edellinen vankeinhoitolaitoksen organisaatioselvitys suunnilleen haudattiin painotuoreena. Selvitysmies Wuolijoki latasi rankkaa kritiikkiä muun muassa johtamiselle ja taloushallinnolle. Toimenpide-ehdotukset ja laskelmat saavutettavista säästöistä eivät olleet kaikille mieluisaa luettavaa.