Rikosseuraamusviraston säästötoimet uhkaavat jälleen alkuperäisrotuisten kotieläinten säilyttämistä. Sukevan kyyttöjen jälkeen häätöuhan alle on otettu Pelson vankilan suomenlampaat.
Pelson vankilan vankipaikkojen vähentämisen takia Rikosseuraamusvirasto haluaisi luopua satojen lampaiden katraastaan. Jos geenipankkitoiminnalle ei löydy ottajaa, lopetetaan Pelsolla puusepänteollisuus. Lapinlehmät on luvattu säilyttää.
Vankilan henkilöstöjärjestöjen mielestä sekä lampaat että puupuoli voidaan säilyttää, vaikka vankipaikat vähennetäänkin 120:een. Vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen pelkää, etteivät leikkaukset lupauksista huolimatta loppuisi lampaisiin tai puuhun.
"Menisivätkö seuraavaksi lapinlehmät ja sitten kun vangeille ei ole enää työtä koko vankila? Pelson vankilan toimintamahdollisuuksia murennetaan pala palalta."
Professori Asko Mäki-Tanila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) pelkää, että Pelson vankilan arvokas, yli 20 vuotta jatkunut työ geenipankkitoiminnassa on valumassa hukkaan.
"MTT koordinoi alkuperäisrotujen säilyttämistä. Se perustuu tilalla pidettäviin eläimiin. Pelson kaltaiset isot tilat ovat säilytysohjelman elintärkeä kivijalka. Se tarjoaa laajimman pohjan tehokkaalle jalostusvalinnalle", Mäki-Tanila tähdentää.
Geenipankki ei ole bisnes
Tilanhoitaja Virkkunen ihmettelee, mistä lampaille löytyisi geenipankkitoiminnan turvaava uusi sijoituspaikka. Bisnekseksi kun alkuperäisrotujen säilyttämisestä ei ole.
"Meillä toiminta onnistuu 400 peltohehtaarin sekä lampaiden ja lehmien geenipankkitoiminnan yhteensovittamisella ja edullisella vankityöllä. Yksityisellä puolella tarvittaisiin rahallista tukea. Entä miten turvattaisiin toiminnan jatkuvuus", Virkkunen kysyy.
Rikosseuraamusvirasto perustelee toiminnan supistamista vankimäärän vähenemisellä. Merkkejä siitä ei kuitenkaan ole näkyvissä. On myös arvioitu, ettei valvottu koevapaus toteudu aiotussa laajuudessa.
Pelson henkilöstöjärjestöt lähettivät kesäkuussa Rikosseuraamusviraston pääjohtajalle Esa Westerbackalle kirjeen. Siinä muistutetaan, että mikäli vankikertymä säilyy ennallaan Pelson paikkaluvun vähetessä, joudutaan 70--90 vangille hakemaan uusi sijoituspaikka tai vankiloiden yliasutus pahenee.
Viroissa tingitään
Rikosseuraamusviraston linjauksen mukaan Pelson vankila on tulevaisuudessakin suljettu maatalousvankila, jonka syrjäinen sijainti lisää valvonnan ja turvallisuuden vaatimustasoa. Siksi henkilökunnan mielestä on kummallista, että Pelsolla pitäisi jatkossa pärjätä vähäisemmällä henkilöstömäärällä kuin maan vankiloissa keskimäärin.
Pelsolle kaavaillut 80 virkaa tarkoittavat 0,66 virkaa vankipaikkaa kohti, kun keskimääräinen luku maan vankiloissa on 0,76. Jos keskimäärää noudatettaisiin, Pelsolle jäisi 92 virkaa.
"Vaala kuuluu Kajaanin seutukuntaan, jossa valtio on luvannut omilla toimillaan pienentää niitä haittoja, joita Kajaanin paperitehtaan alasajo aiheutti. Taas näyttää vain käyvän niin, että kun toisella kädellä annetaan, niin toisella otetaan", Reijo Virkkunen toteaa.